lauantai 13. elokuuta 2016

Äitien suusta - Eso dicen las madres

Viimeisiä lomapäiviä viedään. Maanantaina pikkuhiljaa taas töiden ääreen. Onneksi sää on ollut (ja näyttäis lähipäivinä olevan) mitä on, niin eipähän sureta, että vois sitä vielä lomaillakin, kun on niin nätti sää.

Ya llegaron los últimos días de las vacaciones. El lunes hay que volver al curro, poco a poco. Por suerte el tiempo ha sido (y parece ser) mojaíto y no te da tanta pena de acabar las vacaciones.

Juurikin suomalaisen kesäsään innoittamana kaivoin teille tämän luonnoksissa odotelleen tekstin varmasti kaikkien kuulemista äitien sanonnoista, jotka eivät kuitenkaan sovi Kanarialle...

Es justito el verano finlandés que me dió la inspiración para buscar este texto entre los guardados. Un texto que cuenta de las frases típicas de madres finlandesas; frases que no se puede aplicar en Canarias...

" Nyt pitää olla ulkona, kun on nätti sää"
Tämä sanonta ahdisteli minua suuresti asuessamme Kanarialla. Siellä kun on nätti sää sen 350 päivää vuodessa. Kun kerrankin vapaapäivänä ajattelin vain siivota / tuijottaa telkkaa / lukea / virkata tai neuloa niin heti pieni sisäinen äidin ääni pakotti minut ulos. Kun on niin nätti sää.

"Hay que salir ya que hace buen tiempo"
Esta frase me molestó mucho cuando vivimos en Canarias. Es que allí hace buen tiempo 350 días al año. Por una vez que tienes un día libre y habías planeado pasarlo limpiando / viendo la tele / leyendo / tejiendo pues inmediatamente esa pequeña voz de mi madre dentro de mi cabeza me obligó a salir. Ya que hace buen tiempo.


"Älä puhu tuntemattomille"
No sitten kun sain itseni ulos ja mietin ulko-ovella minne menisin, vastaan tulee täysin tuntematon vanha setä (no olen mä saattanut sen joskus nähdä ennenkin) ja hän huikkaa hyvät päivät. No minä sitten automaattisesti vastaan tervehdykseen ajatellen kuitenkin sekunnin murto-osan sen jälkeen, että mitähän tuokin halusi. Olikohan se humalassa? Luuliko minua joksikin muuksi? Joku pervo varmaan...

"No hables con desconocidos"
Pues he salido y delante de la puerta de abajo estoy pensando dónde ir y viene un viejillo totalmente desconocido (vale, puede ser que le he visto antes) y me dice buenos días. Pues yo automaticamente le devuelvo el saludo pero una milésima de segundo después me quedo pensando ¿qué será que quería? ¿Habría tomado copas? ¿Me confundió con otra? Seguro que era un pervertido...


"Syö ruoka pois ennen kuin se jäähtyy"
Illalla olen jo unohtanut tuntemattoman tervehtijä-ahdistelijan ja päätämme lähteä pienellä porukalla ravintolaan syömään. Iloinen puheensorina kantautuu pöydästä, kun ruokailun ohessa kerrotaan tuoreimmat kuulumiset. Suomalainen istuu hiljaa ja lappaa ruokaa lautaselta suuhun pikavauhtia, ettei se vaan jäähdy. Ehtii sentään nyökytellä ja hymähtää jotain kommentiksi muille. Sitten se istuu kiltisti tunnin ja odottaa, että muutkin pääsevät tilaamaan jälkiruokaa.

"Cómetelo antes que se enfria"
Por la noche ya se me ha olvidado el encuentro con el acusador saludante desconocido y decidimos salir con amigos a cenar. Todos se sientan y empiezan a contar las últimas noticias mientras comen. La finlandesa está callada y aspira la comida del plato lo más rápido posible antes que se enfria. Tiene justito el tiempo para gruñir algo de respuesta para los demás. Luego espera una hora pacientemente y espera que los demás también estén listos para pedir postre.



9 kommenttia:

  1. Voi nää on niin huippuja :D Etenkin tuo sääasia naurattaa, koska itsekin sinnikkäästi ajattelen, että ei aurinkoisella kelillä sovi olla sisällä, vaikka kuinka olisi hommia tekemättä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miehenikin sanoo, että vasta nyt Suomessa asuttuaan alkaa ymmärtää sen mun "pitää mennä ulos, pitää mennä ulos" - villityksen. :D

      Poista
  2. Nää on kyl niin mahtavia! :) Meillä toi ulkojuttu ois niin, että ulos joka päivä, satoi tai paistoi, on kylmä taikka kuuma. :´D Ja sitten ruoasta, että lautanen pitää syyä tyhjäksi ja kaikkea pitää maistella. :D Minä olen sitten kilttinä tyttönä tosiaan syönyt jopa etanoita Espanjassa, kun kaikkea on pitänyt maistella. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen syönyt Kanarialla valkosipulikatkarapuja ja tykästynyt niihin ja gofiota, jota en edelleenkään voi sietää. :P

      Poista
  3. Meilläkin on noudatettu kahta ensimmäistä ohjetta tarkkaan kautta aikojen. :) Kolmatta ei juuri tuossa muodossa, mutta meilläkin lautanen piti aina syödä tyhjäksi. Kerran minulla oli tosi paha angiina, ja nieleminen sattui niin paljon, että lautasen tyhjäksi saamiseen meni kaksi tuntia! (Onneksi aikuisena ei saa sellaisia angiinoita kuin lapsena, en minä ainakaan.)

    Mukavia työpäiviä! Sulla on kuitenkin blogijuttujenkin perusteella niin kiva työ, että sinne varmaan palaa ihan mielellään. :)

    Ai niin: kivat viikset! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen joutunut kerran istumaan yli tunnin ruoan jälkeen pöydässä, kun ronkin salaatista sipulit pois. Jouduin sitten syömään ne pelkikseltään. Olis ehkä ollut helpompi siellä salaatin seassa...

      Kiitos! Hommat on alkaneet ihan kivasti, tänään vasta varsinaisesti työn touhussa. Tai siis nytkin istun kotona lukemassa blogeja. Jos vaikka puolentoista tunnin päästä aloittelis pikkuhiljaa. :D

      Mä ajattelin kokeilla viiksimuotia, mutta kun ne kutitti ja meni ikävästi nenään... :P

      Poista
  4. Mun yksi kaveri sano, että häntä harmitti Espanjassa kun aina oli hyvä sää eikä koskaan voinut iloita oikein siitä, että "jee, mahtava ilma" kun aina oli hyvä ilma :D Mä oon ihan tyytyväisenä sisälläkin aurinkoisella säällä, oon varmaan asunut niin kauan ulkomailla, että päässyt tuosta ajattelumallista eroon.

    VastaaPoista
  5. Haha :) Sama täällä. Hirveä paine olla ulkona kun on niin nätti keli. Suomessa oppii että ulkona on oltava aina kun aurinko paistaa. No mitäs jos se paistaa joka päivä. Ainakin melkein :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentista! - ¡Gracias por comentar!