perjantai 25. lokakuuta 2024

Komio

Aurinkoinen syyslomaviikko houkutteli ulkoilemaan. Graduakin olisi pitänyt tehdä ja vähän kyllä teinkin ja ohjaajaakin tapasin, joten ei sekään projekti ihan unholaan ole jäänyt. Kivojen paikkojen listalla olisi vaikka mitä ja viikon pidemmäksi reissuksi arvoin Komion luonnonsuojelualueen Lopella. Tarkemmin ottaen Luutaharjun samo - reitin.

Buen tiempo en las vacaciones de otoño fue perfecto para excursiones. Debería haber hecho mi tesis y lo hice y tuve una reunión con mi tutor así que ese proyecto no ha sido todo olvidado. En mi lista de sitios que ver había unos cuantos y para la excursión más lejano de la semana elegí la reserva natural de Komio en Loppi. Y la ruta "Luutaharjun samo" para ser exacta.


Matkalla Lopelle aurinko alkoi pilkistellä pilvien lomasta ja yllätyksekseni saavuttuamme parkissa oli vain yksi auto meidän lisäksi. Heitimme retkirepun olalle ja eikun samoilemaan! Alkumatka vei leveää metsäautotietä kulotetun metsän ohi kohti Lukkolampea. Sen jälkeen noustiin harjulle ja alkoi vuoristorata. Harjuilla kuljettiin alas suppiin ja taas ylös harjun laelle. Pohkeet sai kyytiä (ja sen huomasi kyllä seuraavana päivänä)!

En camino a Loppi el sol se asomó entre las nubes y para mi sorpresa sólo había un coche en el parking al llegar nosotras. Cojimos las mochilas y ¡al sendero! El principio de la ruta recorrió por un camino ancho pasando al lado de una zona de quema controlada hacia el charco Lukkolampi. Desde allí el sendero subía a la cima del esker y empezó la montaña rusa. La ruta bajó a los valles y subió a los eskeres. ¡Un buen entrenamiento para las piernas (y se lo notaba el día siguiente)!







Harjun laelta pääsi vähän väliä kurkkimaan maisemia kauas horisonttiin. Kapusimme matkalla muun muassa Ryssänvuorelle ja Komionvuorelle, jossa tapasimme Lopen uupuneen miehen. Pancho hieman säikähti jäyhää ukkoa, mutta todettuaan ukon vaarattomaksi, istahti kanssamme ukon viereen digitauolle. Eihän se kovin vaarallinen ukko voinut olla, kun silläkin oli retkireppu...

Desde la cima cada vez en cuando se podía ver hasta lejos. En camino subimos entre otros a la cima del "Monte del ruso" y "Monte de Komio" donde nos encontramos con un hombre algo callaíto. Pancho se asustó del hombre mudo pero al darse cuenta que no era para tanto se sentó con nosotras al lado del tío para una pausa digital. No podía ser muy peligroso porque él también tenía mochila de excursiones...





Harjukiipeily jatkui vielä, matkalla oli jopa portaat jyrkemmässä kohdassa. Hetki käveltiin hiekkatietä aidatun laitumen laitaa, vielä kerran käytiin harjulla ja sitten laskeuduttiin Luutasuon laitaan. Pitkokset johdattivat meidät Luutalammin rantaan tulipaikalle ja oli aika paistaa ansaitut makkarat. Matkaa autolle oli enää muutama sata metriä, takana jo reilut viisi kilometriä.

Seguimos por los eskeres y en un punto más difícil habían puesto una escalera. Un rato caminamos por una carretera de tierra y pasamos al lado de un pasto vallado, una vez más subimos a un esker para bajar al pantanal de Luutasuo. El camino de madera nos llevó através del pantanal hasta la orilla de Luutalammi y al asadero. Era hora de asar las salchichas bien merecidas. Sólo quedaban unos cientos de metros hasta el coche y ya habíamos caminado cinco kilómetros y pico.






Vasta tulipaikalla tapasimme muita retkeilijöitä. Ehdimme lähes paistaa ja syödä omat makkarat, kun seuraavat saapuivat tulille. Tilaa tulipaikalla on hyvin suomalaisetkin "turvavälit" huomioiden. Tulipaikalta oli enää lyhyt matka lammen rannassa kulkevaa esteetöntä polkua pitkin parkkipaikalle. Reilu kuusi kilometriä saatiin Garminiin ja aikaa reissuun meni evästaukoineen kaikkineen kolmisen tuntia. 

No habíamos visto a nadie antes de llegar al asadero. Casi ya habíamos asado y comido las salchichas cuando llegó otras senderistas. En el asadero había bien de espacio hasta para "distancias sociales finlandesas". El último tramo por la orilla hasta el aparcamiento era un sendero ancho sin barreras. Mi Garmin grabó seis kilómetros y pico en total con todas las pausas tardamos unas tres horas.










sunnuntai 20. lokakuuta 2024

Pancholle paitoja - Suéteres para Pancho

Pikku Pancho alkaa olla jo iso poika ja sen huomasi tänä syksynä, kun Panchon villapaita oli jäänyt hieman kiikkanaksi. Nappasinpa siis jämälankapussista muutaman kerän ja neuloin Pancholle uuden paidan. Tai tarkalleen ottaen manttelin. Vanhassa paidassa hihansuut hankasivat poitsun kainaloita, joten uudesta päätin tehdä hihattoman. Mahan alla kulkee vyö, joka pitää manttelin paikoillaan.

Panchito ya está grandito y se lo notaba este otoño porque el suéter de Pancho se le había quedado pequeño. Busque por mi bolsa de restos de lana y con un par de ovillos le tejí un nuevo suéter. O una capa para ser exacto. Los agujeros de mangas del suéter viejo le rascaban los sobacos y por eso decidí hacer el nuevo sin mangas. Por debajo de la barriga hay un cinturón que mantiene la capa en su sitio.



Projektin onnistuttua hyvin, sain idean entrata vanhankin paidan manttelimalliseksi. Ompelukone esiin, vahvistusompeleet mahan alle ja sitten rohkeasti leikkaamaan paita auki. Seuraavaksi neuloin vanhat hihanreiät umpeen. Kaularesorin sauman ompelu ja vyö mahan alle ja vanha uusi mantteli oli valmis!

El proyecto salió tan bien que tuve la idea de modificar el suéter viejo en una capa. Saqué mi máquina de coser, costuras de refuerzo por debajo de la barriga y a cortar el suéter. Cerré los agujeros de las mangas, cosí la parte del cuello y añadí un cinturón ¡y la nueva vieja capa estaba lista!


Se alkoi muuten loma! Ensi viikolle toivon kivoja ulkoilukelejä; mulla on nimittäin taas mielessä enemmän kivoja retkikohteita kuin viikossa on päiviä... Katsotaan mihin päädytään!

Por cierto, ¡se me empezaron las vacaciones! Para la semana que viene espero buen tiempo para senderismo; es que tengo en mi mente más sitios interesantes que hay días en una semana... ¡Pero ya verémos dónde irémos!

torstai 17. lokakuuta 2024

Ystäväkirja

Repolaisen blogista bongasin ihanan nostalgisen ystäväkirja-postauksen ja pitihän se oma aukeama täytellä! Voit ladata tyhjän pohjan itsellesi ja täyttää oman aukeamasi!







 

keskiviikko 2. lokakuuta 2024

Huivi ystävälle ja lämpötilapeitto 9/12 - Bufanda para una amiga y la manta de temperaturas 9/12

Facebookissa oli taas vuoden vaihteessa "haaste", jossa kommentoimalla kaverin haastepäivitystä hän lupasi jotain kivaa vuoden aikana sillä ehdolla, että kommentoijakin lupaa viidelle kommentoivalle ystävälle jotain kivaa. Olen muutaman kivan tässä jo alkuvuodesta toteuttanut ja nyt oli seuraavan "uhrin" vuoro. Entinen työkaveri sai synttärinsä kunniaksi neulomani pitsihuivin. Vanhan roosan värisen huvin ohjeen löysin Lankamaailman sivulta.  

Una vez más hubo "un reto" en el Facebook en Año nuevo donde comentando la actualización de un amigo te prometió algo divertido durante el año con la condición que tú también prometes algo divertido a cinco amigos que te comentan. Un par de divertidos ya he hecho al principio de año y ahora tocó a mi próxima "victima". Una ex-compi de trabajo recibió para su cumple una bufanda de encaje tejida. El patrón para la bufanda de color rosa vieja encontré en la página de Lankamaailma.


Lisäksi lämpötilapeitto on jo "varttia vaille valmis", kun syyskuu tuli päätökseen. 92 riviä siitä enää puuttuu ja mittaa alkaa nytkin olla jo aika kivasti. Lämmin alkukuukausi toi lisää punaista, mutta loppukuusta saatiin jo lisää keltaista ja jopa vihreääkin raitaa sekaan. 

Y mi manta de temperaturas está a "menos cuarto" al acabar el septiembre. Faltan 92 lineas y ya está bastante larga. El calor del principio del mes trajo más colores rojos pero a finales de mes ya vinieron también los días de color amarillo e incluso verde.