lauantai 28. helmikuuta 2015

Lomapuuhasteluja - De vacaciones

Kohta on loma ohi, niin on myös helmikuu! Kuukauden päästä vietetään jo pääsiäistä ja siitä kuukausi ja on jo vappu... Päivätkin on jo ihanan pitkiä, ulkovalojen ajastimia saa vähän väliä rukata eteenpäin.

Pronto se acaban las vacaciones y ¡también el febrero! Dentro de un mes ya estamos en la Semana santa y un mes más alante en Primero de Mayo... Me encanta que los días ya son más largos y cada rato tienes que darle pa'lante el temporizador de las luces que tengo en el patio.

Kolin reissun jälkeen on puuhailtu vielä kaikenlaista kotosalla. Pientä korjausompelua parille vaatekappaleelle, siivoilua uudella imurilla (äiti kyllästyi kuuntelemaan vanhan koneen ulinaa ja osti meille uuden...), eilen innostuin leipomaan sämpylöitä ja marjamuffinsseja. Laiskoja aamuja (minulla ja koirilla; mies kylläkin palasi taas töihin) ja leffojen tuijottelua.

Después de volver de Koli he hecho cosas en casa. He arreglado unas prendas, limpiado la casa con la aspiradora nueva (mi madre se cansó de escuchar el aullido de la máquina vieja y nos compró una nueva...), ayer hice panecillos y magdalenas de bayas. Mañanas tranquilas (para mí y los perros; mi canario ya volvi¡o al trabajo) y ver películas.

Matkalla mukana oli Lars Keplerin Paganini ja paholainen, jonka sainkin lähes kokonaan luettua automatkoilla. Viimeiset 150 sivua ahmaisin kotona. Hyvä kirja, tarina vie mukanaan, eikä millään malttaisi lopettaa lukemista. Kirja on Keplerin sarjan toinen Hypnotisoijan jälkeen. Varsinaisesti tarinat eivät liity toisiinsa, mutta taustalla kulkee päähenkilön tarina, jota on helpompi seurata, jos kirjat lukee järjestyksessä. Seuraavana minulla on vuorossa Tulitodistaja.

En el viaje (en el coche) leí casi entero El Contrato de Lars Kepler. Las últimas 150 páginas leí en casa. Un buen libro, la historia te engancha y no quisieras dejar de leer. Es el segundo libro de Kepler después de El Hipnotista. Las historias en sí son sueltas pero si quieres seguir la historia del personaje principal es mejor leer los libros en órden correcto. El próximo que me toca es La Vidente

Toinen lukemani kirja on aNNiKan blogista bongaamani Uusia suomalaisia. Anni Valtonen kertoo kahdentoista suomalais-ulkolaisen parin tarinan. Kirjasta löytyikin paljon tuttuja juttuja. Vaikka itselle ei ole enää mitenkään erikoista, että pieni perheemme on espanjalais-suomalainen, se tulee edelleen silloin tällöin vastaan arjessa. Miehestäni ei vuosien jälkeenkään (onneksi) ole tullut sen suomalaisempaa, vaikka arki Suomessa sujuukin jo kuin alkuperäisasukilta.

Otro libro que he leído es Uusia suomalaisia (Finlandeses nuevos) que presentó aNNiKa en su blog. Anni Valtonen cuenta las historias de 12 parejas finlandés-extranjeras. Yo encontré muchas cosas familiares en el libro. Aunque ya no es nada especial para mí de tener una pequeña familia finlandés-española nos recuerdan sobre eso cada vez en cuando en la vida diaria. Mi esposo (por suerte) no se ha hecho nada más finlandés con los años aunque ya vive la vida cotidiana cómo cualquier aborígen.



Synttärilahjaksi saamani ratsastuslahjakorttikin lähestyy kohti voimassaolon päättymistä ja varasinkin tähän lomalle pari vaellusta ja ensi viikonloppuna olisi vielä viimeinen. Toistaiseksi. Keväälle ja kesälle suunnittelen jo uuden sarjakortin ostoa... Tänään pääsin nimittäin ihanan vauhdikkaan ja sulavan töltin pariin Askurin eli Askon kyydissä! Monta muutakin hepoa on vielä Toresonilla testaamatta.

Poco a poco se está acercando de su caducación mi cheque de regalo de montar a caballo que tuve en mi cumple. Por eso reservé dos excursiones para estas vacaciones y el fin de semana que viene tengo la última. De momento. Ya estoy planeando en comprarme un bono de 5 o 10 vececs para primavera y verano... Es que hoy me enamoré de tölt rápido pero suave de Askur, conocido cómo Asko (no, no es un caballo asco, jejeje...)  Y todavía me quedan unos cuantos caballos sin probar en Toreson

Askur


Ihanaa alkavaa maaliskuuta kaikille, kolmen viikon päästä valo voittaa jo pimeän!

¡Que tengan todos un buen marzo, dentro de tres semanas el día ya es más largo que la noche!

torstai 26. helmikuuta 2015

Koli kuvina - Koli en fotos

Lintamökit - Kanerva 
Päivä 1 pulkkailua - Día 1 trineos

"Hukun lumeen - Me pierdo en la nieve"

Loikka - Salto

Lisää lunta - Más nieve

Päivä 2 hiihtelyä - Día 2 esquiar

Kanarion suosikkimäki - La cuesta favorita del canario

Snowtubing




maanantai 23. helmikuuta 2015

Koli osa III - Koli parte III

Toinen päivä olikin säältään parempi. Lämpötila oli asteen pari plussalla ja päivän mittaan nähtiin aurinkoa ja sinistä taivastakin! Suuntasimme ensin hiihtämään ja päätimme mahdolliset sanomiset välttääksemme jättää koirat mökille. Kolin kylän turisti-infon nainen suositteli Loma-Kolille päin kulkevaa latua; se olisi suhteellisen tasaista meidän vähiten suksinutta ajatellen.

El segundo día hacía mejor tiempo. La temperatura uno-dos grados encimade cero ¡y durante el día se veía el sol y el cielo azul! Primero salimos a esquiar y para evitar las posibles quejas dejamos los perros en la cabaña. La mujer en la información turística de Koli nos recomendó la vuelta hacia Loma-Koli que sería relativamente plano pensando en nuestro esquiador más novato.

Alussa miehen meno oli taas hidasta ja epäröivää, sukset lähti jalasta pienemmänkin alamäen tullessa vastaan. Pikkuhiljaa sain auttaa "jarrumiehenä" alamäissä, kunnes tuli käsky: "Ota se (jarrusauva) pois!" Hiihtelimme pari tuntia ja varsinaiselle lenkille tuli mittaa viitisen kilometriä. Tosin vähän ennen parkkipaikkaa löytyi sitten miehen iloksi iso alamäki, mitä pitikin sitten jäädä laskemaan useamman kerran!

Al principio mi canario fue lento y desconfiado en sí mismo y quitó los esquíes antes de cada bajada que se podía calificar como cuesta. Poco a poco me dejó ayudar como frenadora en las bajadas hasta que me dice: "¡Quítalo!" (el bastón de freno) Esquiamos unas dos horas, más o menos 5 kms. Eso sí, antes de llegar al aparcamiento, para la alegría de mi canario encontramos una cuesta grande y quedamos para un rato a bajarla.

Palasimme mökille ja onneksi koirat olivat olleet kiltisti. Pieni ruokatankkaus ja vaatteidenvaihto ja seuraavaksi suunta Loma-Kolin snowtube-mäkeen. Vuokrasimme yhden tuben ja hissilipun tunniksi 10 eurolla, vaikka loppujen lopuksi hissilippu osoittautui vähän turhaksi. Tubea testasi kaikki (paitsi koirat) ja sillä saikin ihan hyvät kyydit. Miinuksena oli vain pulkkamäessä samaan aikaan olleet ipanat, joiden vanhemmat eivät olleet lähimaillakaan eikä pirpanoilla ollut aavistustakaan pulkkamäkien perussäännöstä "Keskeltä alas ja reunoilta ylös". Meinasi välillä mennä ihmiskeilailuksi koko tuubeilu; sitä kun oli käytännössä mahdotonta ohjata...

Volvimos a la cabaña y por suerte los perros se habían portado bien. Almorzamos y cambiamos la ropa y la dirección para Loma-Koli a probar "snowtubing". Alquilamos un tube y ticket para el ascensor para una hora por 10 euros aunque al fin y al cabo fue un poco inútil el ticket de ascensor. Todos (menos los perros) probaron el tube y era buena diversión con una descarga de adrenalina. La única pega fueron los mocosos que estuvieron en la cuesta al mismo tiempo sin supervisión de sus padres o sin ningún tipo de idea de la regla básica de las cuestas de trineos "Baja por el centro y sube por los lados". Estaba cerca de convertirse en bolos humanos ya que era practicamente imposible de manejar el tube...

Paluumatkalla käytiin kurkkaamassa Kolin puolen rannasta Pielisen jäätie, joka on 7 km pitkä ja lyhentää automatkaa Lieksaan kymmenillä kilometreillä. En kyllä tiedä uskaltaisinko lähteä auton kanssa järven jäälle ajelemaan... Iltasella aloitettiin jo kamojen kokoilu, sillä huomenna tämä miniloma Kolilla loppuu ja lähdemme ajelemaan kohti kotia. Onneksi lomaa on kuitenkin vielä melkein koko viikko jäljellä! Luvassa vielä yksi kuvapitoisempi Koli-postaus.

De vuelta a la cabaña fuimos a ver la salida de la carretera de hielo de Pielinen. Es una carretera de 7 kms que corre encima del lago congelado y recorta la distancia de Koli a Lieksa en el otro lado del lago por decenas de kilómetros. Yo no sé si tuviera confianza de conducir el coche encima de un lago... Por la noche empezamos ya a preparar la salida de mañana. Aunque estas minivacaciones en Koli terminan ¡por suerte me quedan todavía casi una semana de vacaciones! Escribiré un texto más con más fotos de nuestro viaje a Koli.


Koli osa II - Koli parte II

Ensimmäinen aamu Kolilla ei edes ehtinyt valjeta, kun jo yöllä sattui ja tapahtui. Kiitos saunomisen, katto oli lämminnyt sen verran, että puoli kaksi yöllä toiselta puolelta tuli lumet alas sellaisella rominalla, että luulin vähintään äitini tipahtaneen sänkyineen alas parvelta.

Ni había amanecido la primera mañana en Koli que ya empezó a pasar por la noche. Gracias a tomar la sauna el techo se había calentado y a la una y media toda la nieve de un lado del techo se cayó abajo acompañada de un ruido que me hizo pensar primero que fue mi madre que ha caído con su cama entera del desván.

Aamulla satoi lunta. Vaakasuoraan. Lämpötila oli hieman plussalla, mutta tuuli sai ilman tuntumaan kylmemmältä. Äiti kävi tutkimassa läheisiä latuja ja totesi lumen olevan sen verta takertuvaa sorttia, ettei tänään ehkä olisi paras hiihtopäivä. Päätimme kipaista ensin kaupasta täydennystä ruokavarastoihin. Kolinportin huoltoaseman Salen aukeamista odotellessa bongasimme äidin kanssa eräästä lahjatavaraliikkeestä ihanat nappanahka-karvakäsineet. Yllätykseksemme ne maksoivat vain 25 euroa, joten ostimme molemmille omat.

Por la mañana estaba nevando. Horizontal. La temperatura era un poco encima de cero pero el viento la hizo parecer más fría. Mi madre fue a chequear los railes de esquí cercanos pero dijo que la nieve se pega a los esquíes y quizás hoy no fuera el mejor día para ir a esquiar. Decidimos pasar por el súper de la gasolinera cercana para comprar las cosas que faltan. Al esperar que abran el súper mi madre y yo encontramos en una tienda de regalos unas manoplas de cuero que compramos para las dos ya que costaron sólo 25 euros.

Tuotiin tavarat kämpille ja lähdettiin jalan tallaamaan mökkitietä etsimään hyvää pulkkamäkeä. Matkalla innostuimme myös kuvailemaan lumiloikkia. Lähistöltä löytyikin erään aution mökin pihaan vievä tie, jossa sai hyvät vauhdit! Kaikkienhan (koiria myöten) sitä piti sitten kokeilla.

Trajimos la compra a la cabaña y salimos a caminar la carretera que llega a la cabaña a la búsqueda de una buena cuesta para trinear. En el camino se nos ocurrió sacar fotos de saltos a la nieve. Bastante cerca encontramos una carretera que llegó a una cabaña vacía que era perfecto. Todos probaron bajarla, ¡hasta los perros!

Pulkkailun jälkeen pidettiin pieni ruokailu-siesta-tauko tutkien huomisen sääennustetta ja latukarttoja. Ennen ruokaa päätettiin lähteä käymään Ukko-Kolin puolella katsomassa miltä siellä talvisaikaan näyttää. Ilta sujui tutun ruoka-sauna-kaavan mukaan. Lisäksi löysimme saksalaisen Trivial Pursuitin, jota pelailimme. Siitäkin huolimatta, ettei kukaan meistä varsinaisesti osaa saksaa...

Después de la vuelta tomamos una pequeña pausa de almuerzo / siesta y chequeamos el pronóstico de tiempo para mañana y las rutas de esquí de la zona. Antes de comer decidimos dar una vuelta por Ukko-Koli para ver cómo es en invierno. El resto de la noche fue igual a ayer; cenar y sauna. También jugamos a Trivial Pursuit alemán que habíamos encontrado. A pesar de que ninguno de nosotros exactamente sabe alemán...


lauantai 21. helmikuuta 2015

Koli osa I - Koli parte I

Tänään ajeltiin heti aamusta Kolille. Vähän oli virittelemistä, että saatiin kolme ihmistä, kaksi koiraa, sukset ja muut tavarat pakattua yhteen henkilöautoon. Suosiolla valittiin äidin isompi Suzuki, vaikka meidän auto olisikin ehkä ollut talviajoon turvallisempi. Koirien koppi oli pakko jättää matkasta, takakontin puolelta kurkkivat sukset kun veivät tilaa takapenkiltä. Matkaan meni aikalailla tasan 5 tuntia, yhden pysähdyksen taktiikalla. Karviossa pidettiin pieni paussi.

Hoy por la mañana empezamos nuestro viaje a Koli. Fue intresante meter en un turismo 3 personas, dos perros, esquíes y el resto de equipaje. Elegimos el Suzuki de mi madre porque es más grande aunque nuestro coche habría sido más seguro así en invierno. Teníamos que dejar el transportín de los perros en casa porque los esquíes que salieron del portabultos ocuparon la otra mitad del asiento trasero. Tardamos casi precisamente 5 horas en el viaje, con una pausa en Karvio.

Mökin vuokrasimme Lintamökeiltä ja vastassa oli ystävällinen isäntä, joka toivotti meidät tervetulleiksi. Mökki on rauhallisella paikalla Ahmovaarassa, noin 5 km Kolin kylältä. Ihan kommelluksitta ei sitten tämäkään matka näköjään mene, koska tavaroita mökkiin tuodessa huomasimme toisen ruokakassin jääneen kotiin keittiön pöydälle. Varsinainen ruoka oli kyllä mukana, mutta kaikki leikkeleet, koirien ruoat, jogurtit ja maitotiiviste jäivät matkasta...

Alquilamos la cabaña de Lintamökit y nos recibió el dueño que era un hombre más amable. La cabaña tiene una situación tranquila en Ahmovaara a unos 5 kilómetros del pueblo de Koli. Parece que este viaje no salió sin deslices porque al llegar a Koli y empezar a llevar las cosas del coche a la cabaña nos dimos cuenta de que el otro bolso de comida se quedó en casa, en la mesa de cocina. La comida principal síque trajimos pero por ejemplo los embutidos, la comida de los perros, los yogures y la leche condensada nos esperanen casa...

Kauppareissulla käytiin myös katsomassa Loma-Kolin rinnekeskus. Olin nimittäin lukenut netistä, että siellä voisi laskea "donitseilla" eli snowtubeilla mäkeä. Kaupasta lähti mukaan myös pulkka, joka taatusti pääsee täällä tositoimiin. Nimittäin tuossa mökkitielläkin on yksi hillitömän pitkä mäki.

En la vuelta al súper pasamos por el centro de esquí de Loma-Koli. Yo había leído del internet que allí se puede bajar las cuestas con "un donut" que se llama snowtube. También compramos un trineo del súper y seguro vamos a probarlo. Por ejemplo en la carretera que llega a la cabaña hay una cuesta ridiculosamente larga.

Illalla syötiin ja saunottiin. Mökissä on puulämmitteinen sauna ja joku enemmän saunomisesta innostunut olisi varmaan tyytyväinen tähän versioon sähkökiukaaseen verrattuna. Ensimmäisen matkapäivän viimeisenä huomiona: uuniomenan makuinen Skyr EI ole hyvää.

Por la noche cenamos y fuimos a la sauna. La cabaña tiene una sauna de leña y alguién más entusiasmado de la sauna seguro la preferiría a la sauna eléctrica. Y la última nota de este primer día del viaje: Skyr de sabor manzana al horno NO es bueno.


tiistai 17. helmikuuta 2015

Jääfestivaalit 2015 - El festival de hielo 2015

Heinolassa järjestettiin viime viikon lopulla 3. kansainväliset jääfestivaalit. Seitsemän joukkuetta 10 eri maasta kisaili jääveistoskilpailun voitosta. Mukana oli myös suomalaisia jäänveistäjiä. Plusasteille nousseet lämpötilat vaikeuttivat hieman työtä, mutta yöpakkaset pitivät teokset hengissä. Lauantaina julistettiin kisan voittaja, joka tänä vuonna oli Mongolian joukkue. Rantapuiston kilpailutöiden lisäksi torin laidoilla on keskustan yrityksille tehtyjä veistoksia.

A finales de la semana pasada organizaron el tercer festival internacional de hielo en Heinola. Siete equipos de 10 paises diferentes compitieron esculpiendo hielo. Entre ellos también escultores finlandeses. Las temperaturas que subieron encima de cero hicieron el trabajo un poco difícil pero el frío por las noches mantenía las obras vivas. El sábado anunciaron el ganador que este año fue el equipo de Mongolia. Aparte las obras en el parque Rantapuisto hay esculturas hechas para empresas locales alrededor del mercadillo.


Mongolian voittajateos - La obra ganadora de Mongolia

Viime vuoden jääfestivaaleilla nähtiin myös talvihäät jääalttarilla, niistä voi lukea lisää täältä. Kävimme laskiaissunnuntain kauniissa pakkassäässä kuvaamassa teoksia. Teemana töissä oli "Ihmeitä keskellämme". Tässä muutama otos.

El año pasado se celebró una boda de invierno en un altar de hielo durante el festival y puedes leer más sobre el tema aquí. El domingo hizo buen tiempo y fuimos a sacar unas fotos de las esculturas. El tema de este año fue "Milagros entre nosotros". Aquí algunas fotos.







(Apteekin edessä- Delante de la farmacia)






maanantai 16. helmikuuta 2015

Kynsilakkalöytö - Descubrimiento de esmalte de uñas

Ostin Kanarianmatkalta kynsien leimaussetin "kiinakaupasta" ja kotona testatessani sitä tajusin, ettei minulla ole tarpeeksi pigmenttistä lakkaa, jota voisin leimaamiseen käyttää. Päätin tutkia paikallisen Robin... eikun Tokmannin (vaihtoivat nimeään mokomat) valikoimat ensin.

Compré de Canarias un set para sellar las uñas en una tienda china y al probarlo en casa me di cuenta de que no tengo un esmalte que sirva para sellar. Decidí ir primero a ver la selección en Robin... digo Tokmanni (es que cambiaron el nombre del súper...)

Pulloista on huono sanoa päältäpäin, mikä lakka on tarpeeksi tömäkkää, joten päätin luovuttaa ja katsella ennen ostoa netistä vinkkejä. Silmiini osui kuitenkin jotain, mitä olin jo netissä ihaillut; kaksipäinen kynsienkoristelukynä. Päätin napata mustan Naturel two way art penin mukaani testiin.

Fue un poco difícil ver de las botellas cómo era el esmalte y decidí rendirme y buscar ayuda del internet antes de comprar nada. Pero luego me dí cuenta de algo que ya había visto en internet; un esmalte de doble punto para decorar las uñas. Decidí comprar Naturel two way art pen de color negro para probarlo.


 Lakkapullon korkki aukeaa kahdessa osassa; koko korkin irti pyörittämällä löytyy kapea sivellin ja avatessa vain korkin pään paljastuu ohuen ohut "kynänkärki". Testikynsiin lakkailin pohjaväriksi kaksi kerrosta Kone Helsingin voimakkaan oranssia ja päälle piirustelin kynäkärjellä palmupuut.

La botella se abre en dos partes; si sacas la tapa entera encontrarás un píncel finito y si abres sólo la parte superior de la tapa sale un punto fino para dibujar. Mis uñas de prueba llevan primero dos capas de esmalte de Kone Helsinki de color naranja fuerte y encima dibujé palmeras con el punto fino.

























Kynää oli helppo käyttää, pulloa puristamalla lakkaa tuli juuri sopivasti ja viivoista sai todella ohuita. Musta lakka kuivui nopeasti, eikä levinnyt päälyslakkaa levittäessä. Pullon mukana tulee pieni metallipiikki, jolla kynäkärjen voi puhdistaa mahdollisista tukoksista. Hintaa kynällä oli 5,90. Suunnitelmissani on vielä ostaa valkoinenkin koristelukynä.

Fue muy fácil de usar, salió la cantidad correcta de esmalte al apretar la botella y podías pintar lineas muy finas. Se secó rápido y no salió con el esmalte de acabado. La botella trae también una pua de metal fina para limpiar el punto de posibles obstrucciones de esmalte. La botella costaba 5.90. Estoy tan contenta que pienso comprar otro de color blanco.


sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Vetoketjun korjaus - Arreglar una cremallera

Tuskailin eilen takkini kanssa, jonka vetoketju on temppuillut jo jonkin aikaa. Pitää olla tosi tarkka ja huolellinen, että saa sen nätisti kiinni, ilman että hakaset irtoaa toisistaan ja vetskari aukeaa. Työkaveri näki tuloksettomat puuhani ja kertoi nähneensä netissä videon, miten vetskarin voi korjata, ilman että joutuu vaihtamaan sen kokonaan uuteen. Katsoin videon, testasin omaan takkiini ja nyt se toimii! Saattaa olla, että osalle teistä tämä on jo vanhaa tietoa, mutta tässä video teille, jotka minun lisäkseni ette vielä tienneet näitä kikkoja!

Ayer estuve peleando con mi chaqueta cuya cremallera me ha causado problemas ya un rato. Tienes que tener mucho cuidado y paciencia para cerrarla sin que se separen los dientes y se abra la cremallera. Mi compañera de trabajo vio mis intentos inútiles y me contó de un video en internet dónde muestran cómo arreglar una cremallera sin tener que cambiarla. Ví el video y lo probé a mi chaqueta y ¡ahora funciona! Puede que algunos de ustedes ya sabían todo esto pero en todo caso aquí el video para todos que igual que yo no conocían estos trucos todavía! (El video es en finlandés pero se entiende la idea viéndolo)

(Kuva lainattu netistä - La foto prestada del internet)

keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Työ sujuu kuin tanssi - Quien baila y canta su pena espanta

Ei sitä joka päivä saa palkkaansa ketkuttelemalla itseään hyvän musiikin tahdissa! Tänään kuitenkin työpäivääni kuului vetää kaksi kertaa puolentoista tunnin lattaritanssisessiota kahdelle mahtavalle ryhmälle. Töissä oli liikuntapäivä ja lupauduin vetämään tanssia. Molemmat ryhmät tanssivat lämmittelyksi merenguea, toiseksi sambaa ja lopuksi reggaetonia. Musiikkina raikasi mm. Pitbull, Daddy Yankee, Juan Luis Guerra ja Danny Romero.

No son todos los días que puedes ganar tu sueldo moviendo el culito con buena música! Hoy mi día de trabajo consistió de dar dos clases de una hora y media de bailes latinos a dos grupos maravillosos. Teníamos día de deporte en el trabajo y yo prometí dar clases de baile. Los dos grupos bailaron primero merengue para calentar, luego samba y al fin reggaetón. De música tenía entre otros Pitbull, Daddy Yankee, Juan Luis Guerra y Danny Romero.



perjantai 6. helmikuuta 2015

Nizza - Niza

Katselin vanhoja kuvia koneelta ja tajusin, että valmistumisestani tulee tänä vuonna jo 10 vuotta... Tuona viimeisenä keväänä suoritin myös kieliharjoittelun Ranskassa, kohteekseni valitsin Nizzan. Ajankohtana huhti-toukokuun vaihde ja kesto kolme viikkoa. Pääsin myös käymään Monacossa sekä Italiassa. Tässä kuvia (laatu ei tosin paras mahdollinen) tuolta reissulta.

Estaba viendo fotos en el ordenador y me di cuenta que ya serán 10 años de que terminé mis estudios de carrera... Aquella última primavera hice la práctica de francés en Niza. Estuve allí tres semanas en el cambio de abril - mayo. También tuve la posibilidad de visitar Monaco e Italia. Aquí algunas fotos del viaje (aunque la calidad no es lo mejor posible).


Promenade des Anglais

Niza

Promenade des Anglais

Niza

Ventimiglia, Italia

Monaco

Monaco

Monaco

sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Neulottu kauluri - Cuellero tejido

Olen talvisin tosi huono käyttämään kaulahuivia, se ei vaan mitenkään koskaan pysy kunnolla ja pian kaula on paljaana ja palelee. Aina ei kuitenkaan viitsisi / voi laittaa korkeakauluksellista paitaa, joten sain idean neuloa itselleni kaulurin. Ohjeen löysin Villakiven nettisivuilta, tosin jälleen kerran ohje toimi vain suuntaa antavasti ja päädyin muuttamaan ohjetta itselleni ja omiin lankoihin sopivaksi. Tässä lopputulos:

En invierno soy malísima en usar bufandas. Nunca consigo atarla bien y pronto tengo el cuello destapado y tengo frío. Pero siempre no quieres / se puede llevar una camisa de cuello alto y así tuve la idea de tejerme un cuellero. Encontré instrucciones en la página internet de Villakivi pero por una vez más tenía que cambiarlas para la lana que usé. Aquí el resultado: