Hace cuatro años fuimos a Helsinki a ver el parque de rododéndros de Haaga y la isla de Lammassaari. Este verano llevamos mi madrina a hacer la misma vuelta. Las flores estaban acabando su florecimiento pero todavía había mucho para ver. En Lammassaari hicimos una caminata escuchando pájaros cantar.
Neljä vuotta sitten kävimme Haagassa ihailemassa rodoja ensimmäistä kertaa. Nyt saimme idean viedä kummitädin kukkia katselemaan. Vähän alkoi osa kukista olla jo kukkimisensa kukkineita, mutta ihan kivasti oli vielä kukkaloistoa tarjolla.
Päivä oli sopivan lämmin muttei liian kuuma alppiruusupuistossa kuljeskeluun ja porukkaakin oli liikenteessä maltillisesti; ei tullut missään vaiheessa ruuhkan tuntua. Alunperin idea oli käydä kahvilla ja kierrellä Oulunkylää, missä asuimme vuoden verran, mutta päätimme uusia neljän vuoden takaisen reissun myös jälkimmäiseltä osaltaan ja ajella tutustumaan Lammassaareen.
Kävelimme lankkupolkua Lammassaareen ihmetellen erilaisia lintujen ääniä. Kummitäti hämmästeli myös Kalasataman tornitaloja ja mietti, millaista niissä olisi asua. Tällä kertaa emme menneet Kuusiluotoon lampaita etsimään, vaan pidimme paussi Lammassaaren lintulavalla ennen paluuta autolle ja kotiin.
