perjantai 14. joulukuuta 2018

Essencen joulukalenteri osa I - El calendario de Navidad de Essence parte I

Nyt kun kerrankin olen hereillä, niin voisin kirjoitella mitä Essencen jouukalenterin 12 ensimmäisestä luukusta on löytynyt. Viimeinen viikko on tuntunut nimittäin siltä, että voisi vaan nukkua koko ajan; yöllä, päivällä, kotona, töissä, salilla... Onneksi päivä lyhenee enää viikon!

Ahora que por una vez estoy despierta, podría escribir qué he encontrado en las doce primeras casillas de mi calendario navideño de Essence. Es que la última semana habría podido dormir todo el tiempo; por la noche, por el día, en casa, en el trabajo, en el gimnasio... ¡Por suerte el día se acorta solo una semana más!

Nukuksissa taisin olla, kun tätäkin tein, koska kuvista unohtui kokonaan kulmakynä... Ekassa kuvassa tatuointiarkki, huulikiilto, käsivoide sekä kynsiviila.

Me da que estaba medio dormida cuando preparé este texto porque se me olvidó el lápiz de cejas de las fotos... En la primera foto una hoja de tatuajes, un brillo de labios, una crema de manos y una lima de uñas.


Toisessa kuvassa kaksi erilaista kynsilakkaa jouluisissa väreissä sekä kynsiglitteriä.

En la segunda foto dos diferentes lacas de uñas en colores navideños y glitter para uñas.


Kolmannessa kuvassa meikkisivellin, kaksi glitterponnaria, pakettikortteja ja -tarroja.

En la tercera foto una brocha de maquillaje, dos gomas glitter de pelo, tarjetas y pegatinas para regalos.


Enää viikko töitä ja jouluunkaan ei ole kuin 10 päivää. Tänään ostin viimeiset lahjatkin. Hyvää viikonloppua kaikille!

Una semana más de trabajo y 10 días para Navidades. Hoy compré los últimos regalos. ¡Buen fin de semana a todos!

perjantai 30. marraskuuta 2018

Sadan treenin haaste - marraskuu - El reto de cien entrenamientos - noviembre

No sieltä se nyt tuli! Satanen täynnä ja ylikin! Vaikka kalenteriin jäikin kolmen viikon kokoinen aukko selän takia, sain haasteeni valmiiksi.

¡Pues así llegó! ¡Ciento y pico entrenamientos detrás! Aunque el calendario tiene un hueco de tres semanas por la espalda, conseguí terminar mi reto.


Syyslomalla täysin jumiutunut selkä ei ole vieläkään täysin entisensä, mutta liikunta vaikuttaa alusta alkaen olleen parasta lääkettä. Kun kärsivällisyys petti ja uskaltauduin taas salille, oli se silti otettava varoen. Vaikka hassuahan se oli heilutella kutosen kuulaa kahvakuulatunnilla, kun ennen lomaa oli samoja liikkeitä tehty puolet isommilla painoilla... Selän vuoksi kävin syvävenyttelyssäkin ja ihastuinkin siihen niin, että päätin ujuttaa sen pysyvästi kalenteriini. Ennen nuo tunnit olivat minusta maailman tylsimpiä.

La espalda que se cabreó en las vacaciones de otoño no está todavía todo bien pero desde el principio parece que ejercicio ha sido la mejor medicina. Cuando se me acabó la paciencia y volví al gimnasio tuve que tomarlo con calma. Eso sí, fue algo de tonto bambolear la pesa de seis kilitos en la clase de pesa rusa si antes de las vacaciones había usado pesas doble de grandes... Por la espalda fui a la clase de estiramiento y ahora me encanta tanto que decidí ponerla fijo en mi calendario. Antes pensaba que ese tipo de clases son los más aburridas del mundo.

Salilla missasin useamman Shake & Dance-tunnin, mutta kun sinne vihdoin pääsin, huomasin, etten missannutkaan mitään sen ihmeellisempää. Tunti oli ihana ja vetäjä myös, mutta jotenkin se oli silti liian kuntosalimainen verrattuna tanssikerhomme tanssitunteihin. Puhumattakaan osallistujista, joilta useimmalta puuttui se tanssijan pelisilmä liikuttaessa ja naapurit olivat vaarassa jäädä alle, kun seurattiin vaan omaa liikettä ja tilaa, ei toisten.

Perdí algunas clases de Shake & Dance en el gimnasio pero cuando por fin pude asistirla me di cuenta de que no había perdido nada del otro mundo. Me encantó la clase y la instructora pero aún así fue un poco demasiado "de gimnasio" comparado con las clases de baile de nuestro club de baile. Sin hablar de las participantes a mayoría de las cuales les faltaba la habilidad del bailarín de fijarse en el espacio y como mueven los demás y casi aplastaron las de al lado porque sólo se fijaron en su espacio.

Ukkelinkin sain raahattua vihdoin salille loppukuusta. Salikorttihan hänelle hommattiin jo elokuussa... Hänen kun pitäisi polviensa vuoksi paitsi pudottaa painoa, myös tehdä jalkoja vahvistavia liikkeitä, jotta polvien kuormitus ja rasitus vähenisi. Suunnitelmani on jättää hänet leikkimään salin puolelle siksi aikaa, kun käyn ohjatuilla tunneilla.

Conseguí llevar mi esposo por fin al gimnasio a final de mes. Eso que ya tiene el carnet desde el agosto... Por sus rodillas debería no sólo bajarse en el peso pero también hacer ejercicio que refuerza los músculos de las piernas para disminuir el peso y carga de las rodillas. Mi plan es dejarle jugar en las máquinas mientras yo voy a las clases.

Viikko vielä mennään salilla syksyn aikataululla ja sitten alkaa joulunajan poikkeusaikataulut. Samoihin aikoihin päättyy tanssikerhon tunnit tältä syksyltä. Töihin olen huristellut pyörällä ja ensimmäisten lumihiutaleiden leijailtua maahan odotan jo mielenkiinnolla korkeampia hankia, jotta läskini pääsee tositoimiin! Jospas saisi siitäkin aikaan sen postauksen, se kun on edelleen vasta suunnitteluasteella...

Una semana más en el gimnasio tienen el horario de otoño y luego empieza el horario especial de Navidades. Sobre las mismas fechas acaban las clases del club de baile por este otoño. Al trabajo he ido en bici y ahora después de caer la primera nieve ya estoy esperando tenerla más ¡para poner mi fatbike a currar! A ver si consigo un día escribir un post sobre el tema, sigue en nivel de plan...

perjantai 23. marraskuuta 2018

Miksi en osaa kiittää? - ¿Por qué no sé decir gracias?

Mietin tässä taas tänään, kun minua kehuttiin, että miksi en osaa kiittää? Olin kuukausi takaperin koulutuksessa, jossa pohdittiin, miksi suomalaiset ei useinkaan osaa ottaa kehuja vastaan. Jos joku kehuu vaikkapa vaatteitasi, tokaiset, että "mitäpä nämä nyt, tällaisia vanhoja rytkyjähän nämä vaan..."

Hoy estaba pensando otra vez cuando me alabaron que ¿por qué no sé decir gracias? Hace un mes estuve en un cursillo donde reflexionamos por qué los finlandeses no suelen saber recibir alabanzas. Si por ejemplo alguien te alaba por la ropa que llevas tu dices "estos trapos viejos, no son nada..."


Olisikin kyse siitä. Mutta tänäänkin, kun minun housujani kehaistiin, niin minä heti selittämään, että "Juu, ostin Kanarialta; on vielä pienempää numeroa kuin yleensä käytän..." Tai jos joku sanoo, että "Hitsi sulla on pitkä ja paksu tukka, mäkin haluaisin tuollaisen", niin minä siihen että "Pitäis varmaan leikata noita kuivia latvoja... mutta joo, onhan ne päässyt venähtämään."

Si fuera eso el caso. Pero hoy cuando me dijeron que tengo un pantalón chulo, yo empezé a explicar que "Sí, lo compré en Canarias; y son una talla menos que suelo usar..." O si alguien me dice que "Ño que pelo más largo y grueso tienes, si yo sólo tuviera igual" pues respondo algo estilo "Creo que debería cortarlo un pizco, ya están un poco secas las puntas... pero sí, han crecido bastante."


Missä se kiitos on? Ärsytän itseäni. Ei mitään käytöstapoja. Toisaalta en sorru vähättelemäänkään, vaan alan yleensä selitellä jotain asiaan liittyvää. Eikä se olisi siinä, etten olisi tottunut antamaan itse kehuja. Minulla on tapana mahdollisimman usein kehaista esimerkiksi oppilaita. Vaatteista, hiuksista, penaalista, vitsistä... vaikka jostain pienestäkin.

¿Dónde está el gracias? Me fastidio a mí misma. Nada de educación. Por otro lado no me subestimo sino empiezo a explicar algo que tiene que ver con el tema. Y no es porque no fuera acostumbrada en dar alabanzas. Por ejemplo les suelo decir algo positivo a los alumnos. Sobre la ropa, el pelo, el estuche, un chiste... aunque fuera algo menor.


Toisaalta minua ei ärsytä, jos he eivät kiitä. En edes kiinnitä siihen huomiota, nyt kun aloin ajatella. Kertokaa nyt, onko se paha juttu, jos ei kiitä? Sano suoraan ärsyttäisikö / harmittaisiko sinua, jos kehuusi ei vastatattaisi kiitoksella?

Por otro lado, no me fastidia si no me dicen gracias. Ni me doy cuenta, ahora que lo pensaba. Que me digan por favor, ¿es malo si no se dice gracias? Dime tu opinión si te molestara / entristecera si alguién no te dijera gracias al alabarle.

sunnuntai 18. marraskuuta 2018

Polvenlämmittimet - Calentadores de rodillas

Ukkeli toivoi neulottuja polvenlämmittimiä, joten minäpä hänelle moiset väkertämään. Itse sai valita lankavarastostani langankin ja nappasi farkunsinisen Novitan Lumon.

Mi esposo me pidió tejerle calentadores de rodillas, pues manos a la obra. Le dejé elegir la lana de mi almacén y su elección fue Novita Lumo en color azul vaquero.

Neuloin yläosaan leveän resorin joustoneuletta, jotta sen voi tarvittaessa kääntää ja varustaa kuminauhalla, jos lämmitin meinaa valua. Polvenkohta on sileää neuletta ja alaosassa taas joustoneuleresori.

En la parte superior tejí un elástico ancho que se podría doblar si fuera necesario añadir una banda elástica para evitar la caída del calentador. La parte en la altura de la rodilla es de punto derecho y la parte inferior elástico.



Lopuksi kiinnitin vielä toiseen lämmittimeen työkaverilta saamasta "Hand knitted"-nauhasta merkin.

Al final cosí en uno de los calentadores una etiqueta "Hand knitted" de las que me ha regalado una compañera de trabajo.


keskiviikko 31. lokakuuta 2018

Sadan treenin haaste - lokakuu - El reto de cien entrenamientos - octubre

Syyslomat vietetty ja alkaa loppukiri kohti joulua. Lokakuun alussa tuli viikko pakkolomaa salilta ja tanssista sitkeän yskän vuoksi. Syyslomalla oli tarkoitukseni käydä salilla pari kertaa, kuntonyrkkeilyä ja functional fit-tunteja olin suunnitellut ohjelmistooni. Vaan toisin kävi. Maanantaiaamuna heräsin selkä aivan jumissa. Liekö saanut kylmää vai mikä siihen on iskenyt, mutta kävely oli tuskaisaa ja kankeaminen ylös istumasta seisomaan. Pidempi kävely sai selän vetreytymään, mutta paikallaan istuminen jumitti sen taas.

Ya pasaron las vacaciones de otono y empieza la recta final hacia las Navidades. En el principio de octubre tuve que dejar el gimnasio para una semana por tos persistente. En las vacaciones iba a ir un par de veces a las clases de fitboxeo y functional fit. Pero no. El lunes por la mañana me desperté con la espalda trancada. No sé si había cogido frío o qué tenía pero me dolía caminar y levantarme. Ayudó caminar por más tiempo pero al parar o sentar lo volvió a bloquear.



Satanen olisi mennyt jo rikki, mutta vielä loman jälkeenkin selkä muistuttelee toisinaan itsestään, joten hammasta purren olen vielä peruuttanut salikäyntejä ja tanssitunteja. Kotona kylläkin jatkuu vatsalihastreenit, jotka auttavat suoristamaan ryhtiä ja siten myös suutahtanutta selkää.

Habría llegado a los cien pero todavía después de las vacaciones la espalda me recuerda de su existencia y con pocas ganas he tenido que cancelar mis clases de gimnasio y de baile. En casa he hecho ejercicios para abdominales que ayudan a corregir la mala postura y así la espalda cabreada.

Mutta hyvässä tahdissa ollaan ja satanen menee varmasti rikki jo marraskuussa. Hyvää pyhäinpäivän viikonloppua kaikille!

Pero a este ritmo llegaré al cien ya en noviembre. ¡Buen Todos los Santos a tod@s!

torstai 25. lokakuuta 2018

Here we go again...

Just kun yhdestä projektista pääsi eroon... En mäkään kyllä kauhean viisas ole...

Justo que se acabó mi proyecto de los estudios de español, ahora tengo derecho para los estudios de francés...


tiistai 23. lokakuuta 2018

Kanakroketteja - Croquetas de pollo

Olin päättänyt yllättää ukkoni syyslomalla kanakroketeilla. Keittiöiden kauhu värväsi ammatilaisen äitinsä avuksi ja tänään ryhdyttiin hommiin. Äidillä ei ollut hajuakaan kroketeista ja minä en niistä pidä, joten lähtökohdat puuhaan oli mainiot.

Había decidido sorprender mi esposo con croquetas de pollo en las vacaciones de otoño. Para evitar desastres en la cocina pedí la profesional - mi madre que me ayudara. A mí no me gustan las croquetas y mi madre no tenía ni idea de que son y así teníamos el mejor fondo para empezar.

Etsin netistä muutaman ohjeen ja niistä äiti sai muodostettua mielikuvan siitä, mitä haetaan. Meidän ainekset olivat:

Busqué un par de recetas en internet y así a mi madre se le aclaró lo que estabamos buscando. Nuestros ingredientes fueron:

* 400g kanajauhelihaa                               * 400 grs carne picada de pollo
* ruohosipulia, sipulia ja valkosipulia       * cebollino, cebolla y ajo
* vajaa desi jauhoja                                   * 50 grs de harina
* 4 desiä maitoa                                         * 4 dl leche
* persiljaa                                                  * perejil
* suolaa ja mustapippuria                         * sal y pimienta
* leivitykseen munaa ja korppujauhoa     * huevo y pan rallado para empanar


Jauheliha keitettiin ensin, sen jälkeen sipuli paistettiin pannulla runsaassa voissa ja sekaan lisättiin jauhot ja maito pienissä erissä. Sekaan kana ja loput mausteet ja sekoiteltiin niin kauan, että saadaan muusimainen yhtenäinen massa.

Primero hervimos la carne picada luego salteamos la cebolla en mantequilla y añadimos la harina y la leche poco a poco. Luego el pollo y el resto de los ingredientes. Se remueve hasta tener una masa homogénea tipo puré.


Tässä vaiheessa ohjeet käskivät laittaa massan kylmään pariksi tunniksi, mutta kello oli jo paljon, koska olimme koko päivän kätköilemässä, joten jäähdytimme vain massaa hetken kymässä vesihauteessa ja aloitimme paistamisen. Paistoimme leivitetyt kroketit öljyssä paistinpannulla ja kyllä niistä kai ihan syötäviä tuli, kun pääkokki oli tyytyväinen. Mä en pidä leivitetyistä ruoista mutta maistoin kyllä yhtä pientä. Ukkelikin tunnisti ne kroketeiksi ja taisi tykätä, kun sain vaihtarina jokseenkin suuritöistä perunamunakasta illalliseksi.

En este punto las recetas te mandan poner la masa en el frío para un par de horas pero ya fue tarde ya que habíamos pasado todo el día geocaching y decidimos empezar freir las croquetas después de enfriar la masa un ratito en baño de agua fría. Las freímos en un sartén y me da que salieron comestibles ya que a la gran chef le gustaron. A mí no me gusta la comida empanada pero probé una chiquitita. Hasta mi esposo las reconoció y creo que le gustaron porque me hizo de cambio una tortilla para cena.