tiistai 4. elokuuta 2026

Ruka & Hailuoto

Seguimos el camino a Ruka donde habíamos reservado un apartamento cuyo precio incluía dos billetes a las actividades de Ruka. Fuimos a probar tanto la nueva montaña rusa como el viejo tobogan de trineos de verano. En Taivalkoski ibamos a visitar el lago Soiperoinen pero al final nos dimos la vuelta en la carretera malísima antes de llegar. En Kempele condujimos a la isla de Hailuoto por la ruta nueva abierta sólo hace un par de semanas. Antes había una conexión a la isla con un ferry pero la nueva carretera elevada y dos puentes la hacen más fácil y rápida.

Kesäreissulle suunnittelin käväisyä Rukalla ja tunturivuoristoradan testaamista, jonka jälkeen matka olisi jatkunut eteenpäin. Mutta kun majoituksia etsiskellessä törmäsin huoneistoon Rukalla, jonka hinta ei muutenkaan ollut paha ja kaiken lisäksi siihen sisältyi kaksi Ruka-ranneketta, joilla pääsisi hurvittelemaan Kansallishuvipuistoon, niin homma oli selvä. Yksi yö oltaisiin Rukalla.

Hossasta ei kuitenkaan ole enää kovin pitkä matka Rukalle, joten aamuisen Muikkupuron lenkuran jälkeen aikaa piti vielä käyttää jossain, ennen kuin pääsisimme majoittumaan. Ruokavaraston täydennys Kuusamon Prismassa ja poron kuivalihat Riipiseltä ja kohti Saaruassa sijaitsevaa Rukan Houkutus - huoneistoa. Huoneisto oli todella rauhallisella alueella ja talvella se olisi ihan rinteiden vieressä. Olimme nelihuoneistoisen luhtitalon toisessa yläkerran huoneistossa, joka oli todella kaunis ja tilava.



Tutkailimme säätiedotuksia ja mietimme aikatauluja ja tulimme siihen tulokseen, että Ruka-rannekkeet lähdettäisiin käyttämään saman tien. Niillä olisi päässyt vaikka mihin, mutta me ajelimme 5 kierrosta uudella tunturivuoristoradalla ja yhden vanhalla perinteisellä kesäkelkkaradalla. Jonoja oli hämmentävän vähän, vaikka Rukan kylässä olikin melko paljon porukkaa. Äiti hoiti paitsi Lucasia, myös kuvaamisen, koska yritykseni kuvata video kameralla vuoristoradassa kosahti siihen, että kamerasta oli akku tyhjentynyt salaperäisesti. Tehtiin vielä ajelu katsomaan Käylän koskia ja palattiin kämpille syömään ja saunomaan ja viettämään iltaa.  




Seuraavana päivänä oli aika alkaa valua kohti etelää ja samalla länsirannikkoa. Seuraava majapaikka olisi vanha tuttu Forenom Kempele. Matkalle olin suunnitellut jaloittelua Taivalkosken Soiperoisella, joka on kirkasvetinen järvi, jonka ympäristössä kulkee luontopolku. Vaan päädyimmekin todella kehnolle metsätielle, joka oli kapea ja hienoa santaa, joten laitoimme pelin poikki ja käännyimme takaisin. Laitoin palautetta Luontoon-sivustolle ja nyt siellä näyttää olevan suositus ajaa parkkikselle toista kautta.

Kempelettä lähestyessä huomasimme, että meillä olisi vielä aikaa ennen kuin pääsisimme majoittumaan. Siispä lähdimme vielä ajelemaan kohti Hailuotoa ja katsastamaan uuden maayhteyden ja sillat, jotka vievät saarelle entisen lauttayhteyden sijaan. Yhteys oli avattu vain pari viikkoa takaperin ja autoja kulkikin tasaiseen tahtiin saarelle ja sieltä poispäin. Ajelimme Marjaniemessä asti ja teimme pienen kävelylenkin majakan ja rannan tuntumassa. Kyllähän uusi yhteys helpottaa ja nopeuttaa liikkumista saarelle huomattavasti. Miten se vaikuttaa saarelaisten palveluihin, se jää nähtäväksi.






Mies nauroi, että Espanjan MM-voitto näkyy täälläkin -
Mi esposo estaba riendo que hasta aquí se ve la victoria de España en el mundial


lauantai 1. elokuuta 2026

Sotkamo & Hossa

Desde Lieksa seguimos a Sotkamo donde fuimos a ver arte de Kaj Stenvall. La exposición está en Aatos hasta finales de agosto y es gratis. Después fuimos a Syntiniemi a ver las ovejas. La tercera noche nos alojamos en Hossa. Por la noche caminamos a un mirador con vistas al lago Hossanjärvi y la próxima mañana hicimos la vuelta de Muikkupuro de unos 3 kilómetros.

Lieksasta matkamme jatkui kohti Sotkamoa. Olin bongannut netistä ennen matkaa mainoksen Kaj Stenvallin näyttelystä Sotkamon Aatoksessa, joka kaiken lisäksi olisi ilmainen. Sinnepä siis ankkoja ihailemaan. Mukana näyttelyssä oli myös poliittisesti kantaa ottavia kuvia Trumpista ja Putinista. Näyttely on auki joka päivä 30. elokuuta asti.




Toinen Sotkamosta bongaamani paikka oli Syntiniemen virkistysalue. Auton saa kirkon parkkipaikalle ja niemen kiertävä reitti alkaa toiselta puolelta tietä. Reitti on esteetön ja sen varrella pääsee ihailemaan lampaita. Näköalapaikalla on keinu ja niemen kärjessä katos ja pöytiä evästelyyn. Koko reitti on puolisen kilometriä.





Kauppareissu hoidettiin Suomussalmella, koska seuraava majapaikka oli Hossassa. Hossassa olemme olleet viimeksi yötä 8 vuotta sitten. Tällä kertaa majapaikkana toimi LomaHossan Rajakartano, jonka huoneistot ovat entisessä rajavartiolaitoksen rakennuksessa. Illalla teimme pienen kävelylenkin lähimaastossa ja kävimme näköalapaikalla, josta avautui maisema Hossanjärvelle. Samaa polkua olisi päässyt aina Hossan luontokeskukselle asti.


Seuraavana päivänä ajoa olisi vain Rukalle, joten lähdimme aamusta kuluttamaan aikaa Hossan kansallispuiston Muikkupuron mutkan kierrokselle. Reitti on vaativa esteetön reitti, joka on noin 1,5 kilometriä suuntaansa. Reitti vie Muikkupuron laavulle. Äiti keräili matkan varrelta maukkaita hilloja. Muikkupuro on matala, kirkasvetinen puro, joka yhdistää Iso-Valkeisen ja Keski-Valkeisen järvet. Muikkupurolta voi jatkaa matkaa ja kiertää vaikka 13 kilometrin pituisen Kokalmuksen kierroksen.












keskiviikko 29. heinäkuuta 2026

Joensuu, Ilomantsi & Lieksa

El viaje de este verano nos llevó por parques nacionales y nuevos sitios. Durante 8 días condujimos unos 2500 kilómetros. Los primeros dos días nos llevaron a Joensuu, parques nacionales de Petkeljärvi y Patvinsuo, Lieksa y Ruunaa. Vimos el centro de Joensuu, recuerdos de la época de guerra en Petkeljärvi, playas de arena de Patvinsuo y rápidos de Ruunaa que hemos bajado en barca de madera en 2010. Alojamos las dos primeras noches en hotel Julie en Kontiolahti y en el camping Timitranniemi en Lieksa.


Tämän kesän lomareissu mentiin teemalla kansallispuistoja - luontoa - uusia paikkoja. Kahdeksan reissupäivän aikana ajeltiin noin 2500 kilometriä, bensaan meni noin 300 euroa ja majoituksiin (7 yötä) 800 euroa.  

Matka starttasi kohti Mikkeliä ja Savonlinnaa. Matkalla perinteinen pysähdys Juvan ABC:llä. Seuraava stoppi oli maailman suurin puu-kirkko ja maailman suurin muovikirkko Kerimäellä. Onneksi olimme sen puukirkon nähneet jo aiemmin, niin ei harmittanut. 


Ensimmäinen yö oltiin Joensuussa. Tai itse asiassa hotelli Julie on Kontiolahden puolella, kuutisen kilometriä Joensuun keskustasta. Hotelli oli todella rauhallisella paikalla kauniilla harjulla. Otimme aamiaisen, joka oli perusaamiainen, jolla sai vatsansa täyteen. Söimme myös tulopäivänä terassilla hotellin ravintolan listalta ja ruoat oli hyvät ja täyttävät. 

Illalla ajelimme Joensuun keskustaan kävelemään Ilosaareen. Katselimme joella kalastelevia ja kauhistelimme viileässä säässä uimasilla olleita. Ilosaaren rannalla oli myös esteetön ramppi veteen, jollaista en ole aiemmin muualla nähnyt. Ilosaarirock oli ollut juuri edeltävänä viikonloppuna, vaikkei sitä enää Ilosaaressa järjestetäkään. 


Seuraavana päivänä ajeltiin ensin ennakkosuunnitelmista poiketen Petkeljärven kansallispuistoon. En ollut suunnitellut käyntiä siellä, joten teimme vain pienen piipahduksen Petkeljärven retkeilykeskuksen ympäristöön. Kurkkasimme vanhaan korsuun ja juoksuhautaan ja ihmettelimme Valkiajärven hämmentävän lämmintä vettä. 




Seuraava pysäkki oli suunniteltu, nimittäin Patvinsuon kansallispuisto. Auto Kurkilahteen parkkiin ja kohti Suomunjärven rantahiekkoja. Pitihän se taas kanariolle todistaa, että Suomessakin on hiekkarantoja. Lucas testaili taas veden makua ja lämpöä ja polun varrella olleita mustikoita. 






Toinen yö oltiin Lieksan Timitranniemen leirialueella mökissä. Täällä olemme olleet aaaaaikaa sitten, kun olin pieni. Nukuttiin teltassa ja aamulla yllätykseksemme saimme selville, että yöllä viereemme telttansa oli pystyttänyt enoni ystävineen. Olivat yhtä hämmentyneitä tästä sattumasta sekä äiti että veljensä. 

Illalla lähdettiin vielä Ruunaalle, jossa olemme käyneet koskia laskemassa 16 vuotta sitten. Kävelimme Neitikosken esteettömän reitin katselemaan koskea, kalastavaa miestä ja kalastavaa lintua. Illalla vielä ihastelimme leirialueen rannalla laskevan auringon värjäämää taivasta.