Synttärit ja syksyinen Evo - Mi cumple y Evo en otoño

Vietin lokakuun ekana viikonloppuna synttäreitäni. Jo perjantaina koulussa mut yllätettiin, kun yksi oppilas kaivoi kassistaan lankakerän ja puikot ja synttärilahjaksi ja tuumi: "Kun mä muistin, että sulla on synttärit ja sä tykkäät neuloa..."

Celebré mi cumple el primer fin de semana de octubre. Ya el viernes me sorprendieron en el cole cuando una alumna sacó de su bolso un ovillo de lana y agujas y dijo: "Es que me acordé de que tienes cumpleaños y te gusta tejer..."

Tähän sopivaksi kaveriksi tuli miehen (ehkä vähän vinkattuna) hankkima Linka Neumannin Norjalaisia sisustusneuleita - kirja. En välttämättä ala ryijyjä tai peittoja heti vääntämään, vaan ajattelin käyttää niiden kuvioita villapaitoihin ja pantoihin. Miksei voisi olla ihana joku tyynynpäällinenkin, ei sillä.

Para conjuntar mi esposo me regaló (puede que le di una pista) el libro Decoración tejida de casa noruega de Linka Neumann. Probablemente no empiezo a tejer alfombras de pared o mantas pero pensaba usar los dibujos en suéters y bandas de cabeza. Y porque no hacer por ejemplo una funda de almohada, tampoco lo descarto. 

Sunnuntaina ajelimme porukalla Evolle (äiti, pikkuveli, kummitäti, mies ja koirat). Kohteena jälleen Niemisjärvien alue, sillä täti viime Evon retkestään traumatisoituneena ilmoitti, ettei lähde mukaan, jos polut on samanlaisia parkourratoja kuin viimeksi. No ei ollut. Nyt hän "valitti" liian helposta reitistä ja naureskeli itsekin, että jo nyt on, kun ei mikään kelpaa.

El domingo fuimos a Evo (mi madre, hermano pequeño, madrina, esposo y los perros). De nuevo nos dirigimos a los lagos Niemisjärvet porque mi madrina traumatizada por su última visita a Evo me avisó que no va si los senderos son igual de estilo parkour que la última vez. Pues no lo fueron. Esta vez "se quejó" por una ruta demasiado fácil y hasta ella se reía de que nada le vale. 

Kävelimme siis jo elokuulta tutun lenkin, tosin eri suuntaan ja evästelimme synttäripiknikin Vähä-Koukkujärven tulipaikalla. Makkarat, kakku, pullat ja suklaa maistuivat mainiolle. Porukkaa oli enemmän Vähä-Koukkujärvellä kuin kesällä, suurin osa taas kalastamaan tulleita.

Caminamos la misma ruta que nosotros hicimos ya en agosto, eso sí, a otra dirección y comimos un picnic de cumple en el asadero de Vähä-Koukkujärvi. ¡Las salchichas, la tarta, los bollos y el chocolate sabían ricorico! Había más gente en Vähä-Koukkujärvi que en verano, de nuevo la mayoría pescadores.

Ruska oli pukenut maiseman eri asuun kuin kesällä, mutta maisemat lumosivat jälleen. Peilityynet järvet, keltaiset koivut ja punaiset mustikanvarvut pysäyttivät kuvaamaan tuon tuostakin. Voin vain kuvitella miten hienoja otoksia veljeni napsi jykevällä järkkärillään. Hänen kuviaan voit muuten käydä kurkkimassa Instassa @lahtista_tottakai. Kummitätikin totesi, että tänne tullaan uudelleen ja kierretään vielä loputkin järvet!

El paisaje ya se había vestido de colores de otoño y aunque diferente que en verano, fue igual de bonito. Los lagos en calma, los abedules amarillos y las ramas de los arandanos rojas nos hicieron parar a sacar fotos cada vez en cuando. Solo puedo imaginar lo bonitas que salieron las fotos de mi hermano que tenía su cámara profesional encima. Si quieres, puedes ir a ver sus fotos en Instagram @lahtista_tottakai. ¡Incluso mi madrina dijo que hay que volver y dar la vuelta de resto de los lagos!

Pikkuveljeltä ja avovaimoltaan sain lahjaksi ihanat Minkan kuukorvikset, turkinpippuria (niitä karkkeja siis) ja limpparia. Lisäksi vielä maanantaina ihana työkaveri kiikutti mulle Maraboun suklaarasian ja postimies kummipojan lähettämän synttärikortin. Meillä on muuten yhteinen synttäripäivä kummipojan kanssa! 

Mi hermano y su novia me regalaron hermosos pendientes de Minka con el motivo luna, caramelos y refresco. Y todavía el lunes una compi de trabajo me trajo una caja de bombones de chocolate de Marabou y el cartero me trajo la tarjeta de cumple que me había mandado mi ahijado. ¡Tenemos el cumple el mismo día yo y mi ahijado!

Evon Niemisjärvet

Ensimmäisen työviikon jälkeen oli kesäkelejä vielä jäljellä, joten mieli teki lähteä luontoon. Jos ei muuta, niin kostoksi siitä, että äiti reissasi veljen perheen kanssa Lapissa samaan aikaan. Miehen kanssa ei lähdetty ihan Lappiin, vaan ajelimme Evolle.

Después de la primera semana de trabajo hacía tan buen tiempo que tenía ganas de senderismo y naturaleza. Y si no por eso, pues para venganza de que entonce mi madre estaba viajando por Laponia con la familia de mi hermano. Yo y mi esposo no fuimos a Laponia, sino condujimos a Evo. 

Olen käynyt Evolla kaksi kertaa aiemmin, surkuhupaisa Sorsakolun retki ja toisen kerran Savottapolulla. Tällä kertaa mukana ei-niin-samoiluintoinen mies, yli-innokas pentukoira, yksi hitaammin etenevä seniorikoira ja siihen päälle noin 25 astetta lämpöä. Piti valita reitti, joka olisi helppokulkuinen eikä liian pitkä ja jossa tietysti olisi jotain kivaa nähtävääkin.

He ido dos veces antes a Evo, el primero fue la famosa caminata a Sorsakolu y la segunda por el sendero Savottapolku. Esta vez con mi esposo con menos ganas de senderismo, un híperactivo cachorro, un perro senior de paso lento y 25 grados de temperatura. Tuve que elegir una ruta que sería fácil de caminar, no demasiado larga y por supuesto con algo interesante que ver.

Karttoja ja nettisivuja tutkittuani päädyin valitsemaan Niemisjärvet päivän kohteeksi. Auton jätimme Niemisjärven parkkipaikalle, jossa tilaa oli ihan mukavasti aurinkoisena elokuun lauantaina. Paikalla oli paljon porukkaa, osa leirialueella, osa oli tullut kalastamaan.

Después de ver mapas y visitar páginas de internet elegí los lagos Niemisjärvet como destino. Dejamos el coche en el aparcamiento de Niemisjärvet donde había bien de espacio en un sábado soleado de agosto. Había mucha gente, algunos en el camping y otros que habían venido a pescar.

Kotona karttaa katsellessa suunnittelin, että kiertäisimme Ylisen Niemisjärven pohjoisosan ja kävisimme Vähä-Koukkujärvellä esteetöntä polkua pitkin. Aloitimme kuitenkin huomaamattamme lenkin kiertämällä Ylisen Niemisjärven eteläosan, mutta huomasimme pian, että reitti oli todella helppokulkuinen pitkospuiden ansiosta. Matka sujuikin nopeasti, tosin vähän väliä piti jäädä ihastelemaan tyyntä järvenpintaa ja napsimaan valokuvia. 

Viendo el mapa en casa pensaba que podríamos dar la vuelta del parte norte del lago Ylinen Niemisjärvi e ir al lago Vähä-Koukkujärvi por el sendero accesible. No dimos cuenta que empezamos la caminata dando la vuelta del parte sur del Ylinen Koukkujärvi pero pronto nos dimos cuenta de que es fácil de caminar gracias al camino de madera. Avanzamos rápido, solo que cada vez en cuando uno tenía que parar a contemplar el lago tranquilo y sacar fotos.

Pieni metsäpätkä vei meidät Yliseltä Niemisjärveltä Vähä-Koukkujärven rantaan, jossa kulki leveä esteetön pitkospolku. Tulipaikalla ei ollut ketään, joten pysähdyimme sinne evästelemään. Paussin jälkeen päädyimme vielä kiertämään järven ja palaamaan sitten Yliselle Niemisjärvelle ja kohti parkkipaikkaa sen itärantaa pitkin. 

Un pequeño tramo por el bosque nos llevó de Ylinen Niemisjärvi a Vähä-Koukkujärvi donde un camino de madera accesible y ancha recorrió toda la vuelta del lago. No había nadie en el asadero y paramos allí para almorzar. Después de la pausa decidimos dar la vuelta del lago y luego volver a Ylinen Niemisjärvi y hacia el aparcamiento por su orilla este.

Reilun kolmen kilometrin lenkillä oli monta tulistelu- ja levähdyspaikkaa ja kauniit järvimaisemat. Heti parkkipaikan vieressä oli uimaranta laitureineen. Polku oli todella helppokulkuista ja osittain siis myös esteetön. Meitä jäi kutittamaan myös Alisen Niemisjärven kierto, mutta päätimme lähteä kotia kohti, koska olimme lähteneet matkaan melko myöhään. Jäi siis jotain katsottavaa seuraavallekin kerralle!

En la vuelta de unos tres kilómetros y pico había varios asaderos y sitios para parar y contemplar las bonitas vistas. Justo al lado del aparcamiento había una playa con embarcadero. El sendero era muy fácil y parcialmente accesible. Quedamos pensando en la vuelta del lago Alinen Niemisjärvi pero decidimos ir a casa porque habíamos salido bastante tarde. ¡Quedó algo que ver para la próxima visita!

Kylpemässä Hämeenlinnassa - En el spa en Hämeenlinna

Miehen leikkauksesta on jo reilut kolme kuukautta ja oli aika lähteä Tampereelle jälkitarkastukseen. Tammikuun viimeisenä torstaina ajelimme TAYSiin ja röntgenin ja fyssarin kautta mies sai polvistaan puhtaat paperit. Koska käytin 10 palvelusvuoden palkallisen vapaani perjantaihin, saimme pitkän viikonlopun ja Tampereelta jatkoimmekin kohti Hämeenlinnaa.

Ya han pasado tres meses de la operación de mi esposo y llegó el momento de ir al chequeo a Tampere. El último jueves de enero condujimos a TAYS y después de pasar por rayos-x y fisioterapeuta, le dieron todo bien por las rodillas. Para el viernes utilisé mi día libre pagado por 10 años en "la empresa". Así tuvimos un fin de semana largo y desde Tampere seguimos hacia Hämeenlinna.

Hämeenlinnasta olimme varanneet huoneen Scandic Aulangolta. Bongasimme hyvän tarjouksen alkuvuodesta ja Scandic kiilasi Tampereen Lapland Hotellin ja Hämeenlinnan Sokoshotellien ohi vertailussamme. Hintaan kuului superior-huone aamiaisineen, kylpylän vapaa käyttö ja ilmainen parkkipaikka.

Habíamos reservado una habitación en Scandic Aulanko. Al principio del año tenían ena buena oferta y ganaron en nuestra comparación el Lapland Hotel de Tampere y Sokoshotel de Hämeenlinna. En el precio estaba incluido una habitación superior con desayuno, uso libre del spa y aparcamiento gratuito.

Huoneemme oli ylimmässä, seitsemännessä kerroksessa ja sieltä olikin hulppeat näkymät. Toki kesällä ja selkeällä säällä ne ovat varmasti vielä kauniimmat. Purimme hieman laukkua, vaihdoimme uikkarit ja lähdimme kylpylään. Kumpikaan meistä ei ollutkaan aiemmin ollut kylpylässä. Kylpylään saikin sitten marssia, koska huoneemme oli kauimmainen mahdollinen kylpylästä.

Nuestra habitación estaba en la planta más alta, la séptima y tenía magníficas vistas. Por supuesto en verano y con mejor tiempo serán aún más bonitas. Sacamos los bañadores de la maleta y salimos para el spa. Ni uno ni otro había ido a un spa antes. Fue un buen camino al spa ya que nuestra habitación era la más lejana del spa.

Lilluttelimme kylpylän lämpimissä vesissä reilun puolitoista tuntia. Kylmäallastakin yritettiin, mutta neliasteiseen veteen ei lopulta kumpikaan uskaltautunut. Molempien suosikkeihin nousi ulkoallas, jossa uiskenneltiin 28-asteisessa vedessä lumen sadellessa hiljaa ympärillämme. Mies ihastui porepenkkeihin ja hieroviin vesisuihkuihin, minä en niistä piitannut, kun en ole lainkaan hieronnan ystävä ja lisäksi löin polveni veden alla porepenkin reunaan, kun en sitä huomannut. Minä taas tykästyin vesiliukumäkeen.

Pasamos una hora y media en las aguas calientes del spa. Intentamos hasta la piscina fría pero al fin ni uno ni otro consiguió entrar en el agua de sólo cuatro grados. Un favorito de los dos fue la piscina de fuera donde podías bañar en agua de 28 grados mientras estaba nevando. A mi esposo le encantaban las sillas con burbujas y los chorros masajeadores pero a mí no tanto ya que no soy un fan de masajes y además golpeé mi rodilla en el borde de la silla de burbujas ya que no lo ví. Fue el tobogán que me gustaba a mí.

Kun sormemme alkoivat muistuttaa ulkonäöltään rusinoita, jätimme kylpylän tropiikin ja matkalla huoneeseen varasimme illaksi keilaradan hotellin keilahallilta. Tunnissa ehdimme keilata kolme ja puoli erää ja saattoi käydä niin, että vein polvikuntoutujaa aikalailla kuusnolla. Keilamatsin jälkeen kello olikin jo lähemmäs kahdeksan ja suuntasimme kaupungille syömään.

Cuando nuestros dedos parecían más bien a uvas pasas, dejamos el trópico del spa y en camino a la habitación reservamos una pista de la bolera del hotel para la noche. En una hora jugamos tres partidos y medio y puede que gané con mis rodillas más sanas. Después de jugar ya fueron casi las ocho y salimos al centro a cenar.

Olemme edellisellä Hämeenlinnan reissulla saaneet suosituksen ravintola Popinosta, joten sinne suuntasimme nytkin. Se oli lisäksi auki kymmeneen, joten emme olisi ne ärsyttävät viime hetken asiakkaat. Tilasimme pitsat ja jälkkäriksi jo viimeksi hyväksi havaittua valkosuklaapannacottaa. Ei ehkä edullisin ravintola, mutta kiva tunnelma ja hyvää ruokaa.

La última vez que estuvimos en Hämeenlinna nos recomendaron el restaurante Popino y fue nuestra elección esta vez también. Y como estaba abierto hasta las diez no seríamos los clientes tocaco**nes de la última hora. Pedimos pizzas y de postre pannacotta de chocolate blanco que ya habíamos probado la última vez. Quizás no el restaurante más barato pero buen ambiente y buena comida.

Hotellin aamiainen oli todella runsas ja monipuolinen. Löytyi molempien suosikkeja vatsan täydeltä ja minulta ehdottomasti erityispisteet vadelmahillolle jogurttipöydässä! Aina on pelkkää mansikkahilloa tai niitä turkasen kirpeitä marjoja luonnonjogurtin kaveriksi. Ravintolasali oli todella tilava ja sieltäkin oli kauniit järvinäkymät.

El desyauno del hotel fue abundante y bien variado. Había favoritos de los dos para llenar la barriga y ¡yo doy puntos extra por la mermelada de frambuesa en la mesa de yogures! Siempre tienen sólo mermelada de fresa o las bayas semiagrias para mezclar con el yogur natural. La sala del restaurante tenía mucho espacio y esas bonitas vistas al lago.

Ennen kotiinlähtöä ajelimme vielä Aulangon näkötornilla. Tornin ylin osa oli suljettu, mutta ihailimme mystisen usvaista talvimaisemaa alempaa. Luntakin oli satanut edellisillan aikana koristamaan maisemaa talvisemmaksi. Kokonaisuudessaan kiva reissu ja Scandic Aulangolle voisin ehdottomasti mennä uudelleenkin, vaikkapa kesäaikaan. Kylpyläihastusta ei syntynyt sen kummemmin, mutta voisi sitä kylpylähotellissa uudemmankin kerran yöpyä.

Antes de ir a casa fuimos al mirador de Aulanko. El torre estaba cerrado pero se podía contemplar el paisaje del nivel más bajo. La nieve que había caido pintó el paisaje invernal y la niebla le dio un toque místico. En total me gustó el viajecito y definitivamente podría ir otra vez a Scandic Aulanko, por ejemplo en verano. Lo del spa me da que no es lo mío pero tampoco me importaría alojarme de nuevo en un hotel con spa.

Miniloma Hämeenlinnassa - Minivacaciones en Hämeenlinna

Viime syksynä hommasimme S-bonus-kortin. Liittymisetuna oli mm. ilmainen hotelliyö Sokos-hotellissa Lahdessa tai Hämeenlinnassa. Lahden Seurahuoneella mies on ollut töissä eikä ihan noin läheinen "lomakohde" innostanut, joten varasimme yön Hämeenlinnan Sokos-hotel Vaakunasta. Tarjouksessa oli tietyt viikot, jolloin edun saattoi käyttää ja ainoat meille sopivat päivät osuivat tähän muutenkin hulabaloo-huhtikuuhun.

El otoño pasado solicitamos la tarjeta S-bonus. Tenían una campaña donde regalaron entre otros una noche gratis en el hotel Sokos de Lahti o Hämeenlinna. Mi esposo ha trabajado en Seurahuone en Lahti y un destino tan cercano no nos inspiró y por eso reservamos una noche en Sokos hotel Vaakuna en Hämeenlinna. La oferta estaba válida sólo en ciertas semanas y las únicas fechas que nos servían fueron en este abril tan frenético.

Ajelimme perjantaina alkuillasta Hämeenlinnaan ja olimme perillä seitsemän aikaan. Auton sai 11 euron hintaan vuorokaudeksi hotellin valvotulle parkkipaikalle. Huoneemme oli kolmannessa kerroksessa ja sieltä oli näkymät Vanajavedelle. Huone oli siisti ja selkein linjoin sisustettu.

El viernes por la tarde condujimos a Hämeenlinna y llegamos sobre las siete. Por 11 euros aparcamos 24 horas en el aparcamiento vigilado del hotel. Nuestra habitación estaba en la tercera planta y tenía bonitas vistas hacia Vanajavesi. La habitación estaba limpia y con diseño sencillo.

Illalla lähdimme kävellen keskustaan syömään. Noin kymmenen minuutin kävelymatkan päässä oli ravintola Popino, josta sain ystävältä vinkin. Listalla oli vaikka mitä hyvää, mutta päädyimme pitsaan, jotka olivatkin valtavia. Jälkkäriksi söime herkullista valkosuklaa pannacottaa.

Por la noche fuimos caminando al centro para cenar. A unos diez minutos caminando estaba el restaurante Popino que una amiga nos había recomendado. Tenían muchos platos ricos en la lista pero terminamos comiendo pizza. Después de las pizzas enormes todavía quedó un hueco para postre y comimos unos riquísimos panna cottas de chocolate blanco.

Lauantaiaamu alkoi aamiaisella, joka olikin todella runsas ja monipuolinen. Tarjolla oli erilaisia hedelmiä, muroja, puuroa, leipiä ja leikkeleitä, kahvia ja teetä sekä tuoremehuja, karjalanpiirakoita, pekonia, lettuja, munkkeja, keksejä... varmasti jokaiselle jotakin. Aamiaistankkauksen jäkeen ennen kotiinlähtöä käveltiin vielä hakemassa pari lähistöllä ollutta geokätköä.

La mañana de sábado empezó con un desayunomuy abundante y variado. Podrías elegir entre fruta, cereales, gachas, pan y embutidos, café y té y zumos, pasteles carelianos, beicon, crepes, buñuelos, galletas... seguro algo para todos. Después de llenarnos con comida antes de arrancarnos para casa caminamos a buscar un par de geocaches cercanos.

Hämeenlinna

Pitkästä aikaa ensimmäisen kesäisen päivän kunniaksi päätimme toteuttaa idean päiväretkestä Hämeenlinnaan. Ilma oli ulkona oleiluun juuri sopiva, asteita vähän yli 20. Parkkipaikka löytyi läheltä keskustaa ja myös läheltä Hämeen linnan läheisiä puistoja. Kuljimme rannassa kulkevaa kävelytietä pitkin linnalle ja katselimme myös Museo Militarian pihassa komeilevia tykkejä. 14 euron lipulla olisi päässyt sisään linnaan, Museo Militariaan ja Vankilamuseoon, mutta koirien ja pihin luonteeni/-mme vuoksi katselimme paikkoja vain ulkoapäin.

Ahora que hacía sol por primera vez después de tanto tiempo, decidimos realizar la idea de una vuelta a Hämeelinna. El tiempo era perfecto para estar fuera, sólo unos grados por encima de los 20. Encontramos aparcamiento cerca del centro y los parques cercanos al castillo de Häme. Paseamos por el camino al lado del lago hasta el castillo y fuimos a ver también a los cañones delante de Museo Militaria. Con una entrada de 14 euros podrías haber entrado tanto al castillo, Museo Militaria y Museo Cárcel pero por los perros y por ser tacaños vimos los sitios sólo por fuera. 

Olin lueskellut ja saanut vinkkiä käydä myös Aulangolla, joten keskustan kierroksen jälkeen suuntasimme sinne. Aulangolla kulkee rengastie, jonka varrella on parkkipaikkoja eri nähtävyyksien kohdalla. Ajelu pitkin kapeaa tietä keskellä metsää toi mieleen safarit. Polkuja ja kävelyteitä olisi ollut kiva kierrellä enemmänkin, mutta tällä kertaa pysähdyimme vain näkötornilla, laskeuduimme Karhuluolaan ja pidimme pienen kahvitauon ennen kotimatkaa.

Había leído sobre Aulanko y me lo habían recomendado y después de la vuelta en el centro fuimos para allá. Por la zona de Aulanko pasa una carretera circular con posibilidad de aparcar cerca los puntos de interés. Conducir por la carretera que pasea por un bosque parecía a un safari. Habia más senderos y caminos para ver pero esta vez paramos sólo en el Torre mirador, bajamos a la Cueva del oso y tomamos un cafecito antes de la vuelta a casa.

Hämeenlinnassa täytyy ehdottomasti käydä uudelleen ja tutkia kaupunkia tarkemmin. Vaikutti nimittäin todella sympaattiselta ja rauhalliselta paikalta. Sopivasti uutta ja vanhaa ja luontoa. Lisää tietoa Hämeenlinnasta täältä ja täältä.

Definitivamente hay que visitar de nuevo Hämeenlinna para ver más de la ciudad. A mí me parecía una ciudad tranquila y simpática. Buena combinación de nuevo, viejo y naturaleza. Más información en finlandés sobre Hämeenlinna aqui y aqui.