Tromsøsta matka jatkui aikaisin aamulla, koska halusimme ehtiä päivän toiseen Senjalle lähtevään lauttaan. Suunnitelmissa oli käydä Sommarøyn saarella, mutta luettuani netistä, kuinka täynnä lautat Brensholmenista Senjalle voivat olla, tuumin, että parasta yrittää aamun toiseen lauttaan ja jos siihen emme pääsisi, seuraava lähtisi useamman tunnin kuluttua ja siinä olisi aikaa käydä Sommarøyllä. Lauttamatka Brensholmenista Senjalle on 45 minuuttia eikä siihen voi varata paikkaa etukäteen. Olimme Brensholmenissa reilun tunnin ennen lautan lähtöä ja vaikka lauttarannassa oli jo autoja jonossa, pääsimme kyytiin.
El viaje empezó tempranito de Tromsø porque queríamos a llegar a tiempo para el segundo ferry del día para Senja. Ibamos a ir a ver la isla de Sommarøy pero después de leer en internet lo llenos que pueden ser los ferris de Brensholmen a Senja, decidimos que lo mejor es intentar coger el segundo ferry y si no fuera posible, el próximo saldría después de algunas horas y entonces se podría ver Sommarøy. El viaje en ferry de Brensholmen a Senja tarda 45 minutos y no se puede hacer reservas. Estuvimos en Brensholmen una hora y pico antes de la salida y aunque ya había coches haciendo cola, entramos.
Seuraavana päivänä oli vuorossa Senjan kierros. Jos olisimme käyneet useammissa luontokohteissa - Senjahan on vaeltajan paratiisi - ei yksi päivä olisi riittänyt. Me keskitymme maisemiin ja mahtui mukaan yksi helppokulkuinen pikkupatikkakin. Ensimmäinen pysäkki oli Senjahopenin näköalapaikka. Sieltä näkyvät saaren ikonisimmat huiput, Seglan ja Hesten. Pitkään ei tarvinnut ajella, kun tulimme Ersfjordin rannalle. Siellä oli todella paljon porukkaa ollut yötä teltoissa ja autoissa.
El próximo día era reservada para la vuelta de Senja. Si hubieramos hecho más senderismo - Senja es un paraíso de senderistas - un día no habría sido suficiente. Nos concentramos en paisajes pero también hicimos una caminata corta. La primera parada fue el mirador de Senjahopen. Desde allí se puede ver los picos ás icónicos de la isla, Seglan y Hesten. Y no estaba lejos la playa de Ersfjord donde muchos habían pasado la noche en tiendas y coches.


Seuraavana olisin halunnut käydä Tungenesetin näköalapaikalla, mutta valitettavasti se oli suljettu matkamme aikana, kun sitä korjailtiin alkukesän myrksyjen jäljiltä. Ajelimme jätskille Skalandiin, josta seuraava pysäkki oli Bergsbotnin maisemalava. Sitten kohti Gryllefjordia, jossa ihmettelimme pitkää autojonoa, joka kiemurteli kylän poikki. Selvisi, että autot jonottivat Lofooteille lähtevään lauttaan ja kun näimme lautan lähtevän, jonoon jäi vielä monta autoa. Lähtöjä Gryllefjordista oli vain 3 päivässä ja jäimmekin miettimään pääsisivätkö kaikki edes tuon päivän aikana lauttaan. Muuten Gryllefjord oli hiukan turha pysähdys; siellä ei oikeastaan ollut mitään ihmeellistä nähtävää.
Luego quisiera haber ido al mirador de Tungeneset pero lamentablemente estaba cerrado en la época de nuestro viaje porque lo estaban arreglando después de las tormentas del principio de verano. Condujimos a Skaland y comimos helado y la próxima parada fue el mirador de Bergsbotn. Luego hacia Gryllefjord donde nos asombramos por una larga cola de coches através del pueblo. Resulta que era una cola para el ferry que va a las islas Lofoten y cuando vimos el ferry salir todavía quedaban muchos coches al puerto. Son sólo tres salidas diarias desde Gryllefjord y quedamos pensando si todos los coches consiguieron entrar al ferry ese día. Por lo demás parar en Gryllefjord fue un poco inútil; al fin y al cabo no había mucho para ver.
Seuraava pysähdys puolestaan oli kaikkea muuta kuin turha; Senjalla sijaitseva Ånderdalenin kansallispuisto. Sielläkin olisi nähtävää ja kuljettavaa useammaksikin päiväksi, mutta meidän lyhyeksi päivämatkaksi valikoitui Åndervatnetiin menevän polun alkupätkä näköalapaikalle ja takaisin. Aivan tarkalleen ottaen emme käyneet kansallispuiston alueella, mutta maisemat olivat silti hienot maasto hieman Suomen Lapin tyyppistä. Täälläkin pysäköinti oli maksullista. Lenkin jälkeen kahvittelimme Norwegian Wildin kahvilassa.
El próximo destino por su parte fue todo menos inútil; el parque nacional de Ånderdalen situado en Senja. El parque también tiene cosas para ver y senderos para caminar para varios días pero nosotros eligimos la caminata corta al principio del sendero que llega hasta Åndervatnet. Caminamos desde el parking hasta el mirador y de vuelta. Para ser exacto, no visitamos el parque nacional pero nuestra ruta también ofreció paisajes bonitos parecidos a Laponia finlandesa. Aquí también había parking de pago. Después fuimos a tomar café en la cafetería de Norwegian Wild.
Jäljellä oli enää ajo Finnsnesin ja Sørreisan kautta Bardufossiin, jossa kävimme kaupassa ja siitä Målselvfossenin leirintäalueelle viimeiseksi yöksi Norjan puolella. Leirintäalue on kaksiosainen (koska ne ilmeisesti aiemmin olivat kaksi eri yritystä) ja me majoituimme ensimmäisellä alueella, jossa oli lähinnä mökkejä, kun taas toisella oli pääasiassa matkailuautopaikkoja. Mökissä ilmeni muutamia ongelmia, mutta saimme vaihtaa suurempaan mökkiin, josta olikin hienot näkymät viereiselle Målsevfossenin putoukselle. Illalla teimme pienen lenkin katsomaan kosken komeita kuohuja.
Sólo nos quedaba conducir por Finnsnes y Sørreisa a Bardufoss donde hicimos la compra y seguimos al camping de Målselvfossen para nuestra última noche en Noruega. El camping tenía dos partes (obviamente fueron antes dos empresas diferentes) y nosotros alojamos en la primera zona con sólo cabañas mientras la otra zona tenía más bien puestos para caravanas. Había algunos problemas con la cabaña pero nos ofrecieron cambiar a otra cabaña más grande que incluso tenía vistas a los rápidos de Målselvfossen. Por la noche caminamos a ver los rápidos.
Siis voi hyvänen aika, miten upeita paikkoja ja kuvia! Ja kirkkaansininen taivas vissiin joka kuvassa. Nyt on pakko myöntää, että taidan olla pikkuisen kateellinen. 🤭 Tuntuu, että tänä kesänä "kaikki" on käyneet Lapissa, ja mäkin haluaisin päästä. Onkohan noilla paikoilla aina yhtä kova ryysis, vai onkohan heinäkuu se kaikista kiivain kuukausi?
VastaaPoistaMulla oli villapaita mukana, minkä taisin saada kahtena iltana päälleni. Sekin lähinnä siksi, että halusin pitää norjalaista villapaitaa Norjassa... 😁
PoistaEnnen reissua näytti vielä Norjaan 20 asteen lämpöjä, mutta kyllä sielläkin oltiin joka päivä yli 25 asteen.
Voisin kuvitella, että kun suomalaisten ja ruotsalaisten (ja tietty norjalaisten) kesälomat alkaa olla ohi, tuolla olis jo vähempi sakkia. Senjalla on ehkä vähemmän porukkaa kuin esim. Lofooteilla. Ja Senjalle pääsee kyllä täysin maitakin pitkin, jos ei viitsi lautoille jonottaa.
Onpa komeat kosket. Senja on nätti paikka ja teillä näytti olevan upea sääkin. Me olemme olleet siellä vain kerran ja meillä ei valitettavasti silloin oikein sää suosineet, vaan vettä tuli varsin kovaa. Joskus pitää tehdä uusi yritys.
VastaaPoistaNo voihan nenä. Pohdin etukäteen, että mitäs jos sää onkin huono juuri sinä päivänä, kun olemme Senjalla, mutta onneksi oli tosi kaunista. Vaeltamiseen olisi ollut ehkä aavistuksen liian kuumaa, mutta tällaiseen auto-maisema-kierrokseen varsin oivallista!
PoistaOlen useammankin kerran käynyt fiilistelemässä matkanne etenemistä ja ajattelin kiittää ja kommentoida kaikkiin kerralla (sillä tuleehan IV ja V osat myös, ehkä lisääkin?), mutta nyt on pakko jo kiittää!! Pohjois-Norjaa kolusimme joka kesä lapsuudessani... Sommaroy oli se vaki kohde, mutta milloin mitäkin reittiä... isä keksi aina uusia polkuja ja näillä silmin (kuvistasi) näyttää niin paljon upeammalta, kuin silloin... kun kaikki näytti samalta. Toki tuli omat lapsetkin siellä kerran käytettyä... aina Nordkappiin saakka... nyt miettinyt, että onko aikaa mennyt kyllin, että voisi lähteä mieluisimmalla muodolla kokemaan pohjois-Norjan uudelleen, eli polkien&pakuillen. Tuo Fillarikuva - siinä on matkassa todelliset polkijat!! Lisää... lisää odotellen....
VastaaPoistaMäkin kävin lapsuudessa paljon Skibotn - Alta - Tromssa - akselilla. Ja aivan oikein arvasit; tulossa vielä osat IV ja V! Kiva, kun nojatuolimatka on ollut mieluisa ja tuonut muistoja!
Poista