maanantai 7. elokuuta 2023

Mallinkaistenjärven retkeilyalueella - En el lago Mallinkaistenjärvi

Bongasin netistä Janakkalan Mallinkaistenjärven retkeilyalueen ja lähdimme katsomaan millainen paikka on kyseessä. Kuvia löytyi netistä joitakin, mutta tekstejä tai videota vähemmän. Tiesin etukäteen, että reitti kulkisi Mallinkaistenjärven rantaa ja tulipaikkoja olisi lyhyemmällä reitillä kolme. 

Encontré el área de senderismo de Janakkalan Mallinkaistenjärvi en internet y fuimos a ver cómo es. Encontré algunas fotos en internet pero menos texto o video. Sabía de antemano que la ruta pasaría por la orilla del lago Mallinkaistenjärvi y que habría tres asaderos en la ruta más corta.


Ajomatka oli jokseenkin mielenkiintoinen, kun reittivalintani vei välillä mökkitien kokoisille hiekkateille, mutta ainakin miljoonan mutkan ja risteyksen jälkeen saavuimme parkkipaikalle, jossa ei ollut muita autoja, mutta yksi jatkoi ohitsemme toiseen parkkiin. Koko matkalla emme silti nähneet ketään muita.

El viaje en coche allí fue algo interesante ya que mi elección de ruta a veces nos llevó a caminos de tierra diminutos pero después de al menos un millón de curvas y cruces llegamos a un aparcamiento donde no había otros coches pero uno nos pasó y siguió adelante a otro aparcamiento. Aún así no vimos a nadie más en todo el camino.

Lähdimme parkkipaikalta kohti Kahilahden uimarantaa, jonka lähellä on myös kota. Pohjoiseen jatkaessa tulisi vastaan laavu, Huntin kolo. Me lähdimme kuitenkin kohti etelää järven rantaa seuraillen. Polku kulki pitkälti rantakallioilla, käyden puolivälissä metsässä. Valskerinlahden suulla sijaitsee Valskerin valkeet - laavu, jossa paistoimme makkaraa ja istuskelimme nauttien kauniista kesäpäivästä.

Salimos del parking hacia la playa de Kahilahti que tiene un asadero al lado. Continuando hacia el norte habría otro asadero, Huntin kolo. Nosotros dirigimos hacia el sur siguiendo la orilla del lago. El camino recorría en su mayor parte por la costa rocosa y a mitad de camino en el bosque. En la desembocadura de la bahía Valskerinlahti está Valskerin valkeet, un asadero donde asamos salchichas y nos sentamos a disfrutar del hermoso día de verano.








Reitti kulki takaisin kohti parkkipaikkaa Valskerinlahden rantaa seuraillen. Lahden pohjukassa polku nousi ylös kalliolle ja nousua helpottamassa oli puiset portaat. Jos polkua jatkaa rantaa seuraillen, pääsee Saparonniemeen asti, josta löytyy vielä Saparon laavu. Me käännyimme kuitenkin pian portaiden jälkeen polkujen risteyksestä takaisin kohti parkkipaikkaa. Reittimme oli kolmisen kilometriä ja maisemiltaan monipuolinen. Käymisen arvoinen ja todennäköisesti syrjäisestä sijainnistaan johtuen rauhallinen paikka.

La ruta volvía al aparcamiento siguiendo la orilla de Valskerinlahti. En el fondo de la bahía el sendero subía arriba a la roca y había una escalera de madera para facilitar la subida. Si continúa por el sendero a lo largo de la orilla se puede llegar al cabo Saparonniemi donde todavía se puede encontrar el asadero de Saparo. Después de la escalera nosotros giramos hacia el estacionamiento desde el cruce de senderos. Nuestra ruta era de tres kilómetros y el paisaje era variado. Vale la pena una visita y es un lugar tranquilo probablemente debido a su ubicación algo remota.









2 kommenttia:

  1. Ihanat järvimaisemat taas! Mä aina haaveilen makkaranpaistosta laavulla, mutta olen niin saakelin laiska, etten jaksa tehdä tulia. Eikö siinä mene ihan hirveästi aikaakin, kun tekee ensin tulet ja sitten odottelee, että nuotio on grillauskunnossa? (Ja sitten varmaan vielä sammuttaakin nuotion?) Makkaraakin pitäisi syödä sen jälkeen vähintään paketti, jotta maksaisi vaivan. :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää oli kyllä kiva lenkki ja maisemiltaan just mun mieleen!

      Ukko on kärsimätön makkaragrillailun suhteen eikä tykkää savulle haisevista vaatteista, joten harvemmin hänen kanssaan grillaillaan. Äiti taas kanniskelee retkikirvestä ja tervaksia melkein aina retkirepussaan, joten mun ei tartte edes sytyttää sitä nuotiota (mietin yks päivä, että osaisinkohan edes...)
      Kyllähän siinä hetki menee, että on makkaranpaistovalmiudessa, mutta tuollakin oli laavu meillä yksin, joten kukaan "ei häirinnyt" ja sää oli just kiva ihan vaan istuskella ja katsella järvellä odotellessa makkaratulia. Ja koirat kun on mukana, niin menee makkarapaketti ihan kevyesti! :D

      Poista

Kiitos kommentista! - ¡Gracias por comentar!