Seikkailua - Aventuras

Syyskuun alussa olimme työporukalla Saksalan seikkailukeskuksessa, jossa meille oli järjestetty seikkailuvaellus. Meidät jaettiin kahteen ryhmään ja lähdimme kelluntaliivein varustettuina oppaan perässä metsään. Ensimmäisenä rastina oli hämähäkinverkko, jossa puiden väliin viritetystä naruverkosta piti saada yhteistyöllä koko 13 hengen ryhmä läpi, jokainen omasta aukosta ja koskematta naruihin. Nähtiin ryömintää ja useampi "lankuttaja" ja minä arvatenkin olin se apina, joka kammettiin koivun kautta tuon reippaasti parimetrisen verkon yli!

Al principio del mes estuvimos con los compañeros de trabajo en el Centro de aventuras de Saksala dónde nos habían organizado una aventura llena de retos. Nos dividieron en dos grupos y con nuestros guías salimos para el bosque vestidos de chalecos salvavidas. Primer reto fue un telaraña; una red de cuerdas entre dos árboles. Trabajando en grupo tuvimos que pasar todos nosotros trece através de la red sin tocar las cuerdas. Unos fueron gateando por el suelo, otros cuantos haciendo "planking" ¡y por supuesto fui yo a quién le levantaron por los aires por encima de aquella red de dos metros y pico de alta!

(Tämän tyylinen - De este estilo
Kuva lainattu netistä - La foto prestada del internet)

Verkolla saimme oppaalta kartan ja paikan, johon seuraavaksi pitäisi suunnistaa ja lähdimme matkaan. Saavuimme järven rantaan, jossa odotti pieni vanerinen lautta. Seuraavana tehtävänä oli saada ryhmä vastarannalle. Apuvälineeksi saimme köydenpätkän ja kaikkea luonnosta löytyvää oli myös lupa käyttää. Puukarahkat meloina ylitimme kolmen - neljän hengen ryhminä ylitimme muutaman kymmenen metrin matkan. Rannalla odottelijat saivat nauttia kusiaisten järjestämästä säärihieronnasta.

Después de la red nuestro guía nos dió un mapa y apuntó el lugar que tuvimos que encontrar. Llegamos a un lago dónde nos esperaba una pequeña balsa de contrachapado. Nuestra próxima tarea fue llevar todo el grupo al otro lado. De ayuda nos dió el guía un trozo de cuerda y pudimos utilizar todo lo que encontramos. Con la ayuda de ramas largas, en grupos de tres y cuatro cruzamos el tramo de decenas de metros. Los que esperaban en la orilla podían disfrutar de un masaje relajante de piernas organizado por los mirmicinos.

Seuraavaa rastia kartalta etsiessä toinen ryhmä tuli meitä vastaan. Mitään vinkkiä ei jaettu puolin eikä toisin edessä odottavista tehtävistä, vaan matka jatkui eteenpäin hirvikärpästen vauhdittamina. Pienen suolle eksymisepisodin jälkeen löysimme kolmannelle rastille, jossa jälleen odotti lautta. Tällä kertaa lautta oli isompi ja melojakin oli useammalle. Ylitettävä matka oli pidempi ja nälkä kurni jo parin tunnin metsäilyn jälkeen sen verran, että päätimme viedä koko sakin kerralla järven yli. Muutaman hioohoin jälkeen saatiin kaikki lautalle, lautta irti pohjasta ja matkaan. Pian kuitenkin huomasimme ylittäneemme kenties "hieman" lautan kantavuuden, koska matkasimme nilkkoihin asti vedessä. Opas antoi luvan jatkaa, joten "vettä kengässä" leikin tunnelmissa, kuitenkin iloisesti naureskellen, meloimme vastarannalle. 

Seguimos para el próximo punto en el mapa y nos encontramos con el otro grupo. Ni una pista de las tareas que les esperaban sino pa'lante acompañados de las moscas de venado. Después de una pequeña vuelta extra en un pantanal encontramos la tercera tarea que fue otra balsa. Esta vez la balsa era más grande y teníamos remos para casi todos. El tramo para cruzar era más largo y porque todos ya tenían bastante hambre después de unas horas en el bosque decidimos subir todos a la balsa y cruzar el charco en un sólo viaje. Nos costó unos cuantos intentos pero por fin estuvimos todos en la balsa y flotaba la balsa. Sin embargo, pronto nos dimos cuenta de que quizás habíamos pasado "un poco" el límite de peso de la balsa porque avanzamos con el agua hasta los tobillos. El guía nos dió permiso para seguir y sin perder la sonrisa remamos al otro lado.

(Kuivumassa - Secando)

Auringon paistaessa ja hyvässä porukassa ei märät kengät ja sukatkaan haitanneet, kun marssimme viimeisen metsäetapin takaisin. Perillä odotti kaikkia ruoka ja monia onneksi vaihtovaatteet. Toinen ryhmä kertoili omia kokemuksiaan ja nauroivat meidän vesiseikkailuille. He olivat kuulemma menneet useammassa ryhmässä yli molemmissa lauttatehtävissä. Päivä oli aivan mahtava märistä vaatteista, hirvikärpäsistä, kusiaisista ja puun naarmuttamasta käsivarresta huolimatta. Täytyyhän seikkailuista aina muistoja jäädä!

Acompañados del sol, en un buen grupo ni molestaban los zapatos y calcetines mojados cuando caminamos el último tramo en el bosque. En el Centro nos esperaba comida y muchos cambiaron la ropa mojada. El otro grupo contó qué tal les había ido la aventura y se reían de nuestra aventura en la balsa grande. Dijeron que habían cruzado en grupos pequeños ambas tareas de balsas. El día fue maravilloso a pesar de la ropa mojada, moscas de venado, mirmicinos y las marcas en el brazo por haber sobrepasado la telaraña. ¡Las aventuras siempre dejan sus marcas!