Foto 6/52

Kolme viikkoa siinä meni hiihtämättä. Ensin äiti ei saanut kaihileikkauksen jälkeen lähteä suksimaan ja sitten oli niin kylmää, ettei viitsinyt lähteä pakkaslumen luistavuutta testailemaan. Tänään vetäistiin sitten 15 kilometriä Vierumäen Urheiluopiston laduilla. Olis ehkä mennyt enemmänkin, mutta reippaan neljän kilometrin jälkeen kroppa alkoi huomautella, etten ollut suuremmin syönyt ennen hiihtämään lähtöä.

Tres semanas sin esquiar. Primero mi madre no pudo ir ar esquiar después de su operación de catarratas y luego las temperaturas bajaron tanto que no valía la pena ir a probar si mueven los esquíes o no. Pero hoy hicimos 15 kms en el Centro deportivo de Vierumäki. Quizás podríamos haber hecho más pero después de nada más que unos 4 kms mi cuerpo me recordaba de que no había comido mucho antes de ir a hacer deporte.

Tällä kertaa muistin teippailla koivenkin ja päätin napata kauniista käpälästäni kuvan, kun siitä aiemmin kyseltiin. (teippailusta, ei käpälästä) Jalassa on kaksi teippiä, joista toinen kulkee päkiän kohdalta ja edestä ristiin nilkkaan ja toinen isovarpaan takaa jalan sisäsyrjään oikaisten ukkovarvasta suorempaan asentoon. Kuvassa näkyy myös uskollinen treenikamu Garmin ja lenkin jälkeiset eväät riisipuuro, banaani ja glögi.

Esta vez recordé poner cinta en mi pie y decidí sacar una foto de patita bonita porque ya me preguntaron sobre la cinta antes. Llevo dos cintas en el pie, uno va por encima del empeine y cruza por encima del pie al tobillo y otro sale detrás del dedo gordo y va al lado interior enderezando el dedo. En la foto se ve también mi amigo de entrenamientos - Garmin y lo que comí después de volver a casa; arroz con leche, plátano y glög.

Tänään vietämme myös kihlauksemme 15-vuotispäivää. Muistan ne vastausviestit mitä sain, kun laittelin seuraavana päivänä Suomeen ystävänpäiväviestejä allekirjoituksella "rengastettu muuttolintu". Samoin työkavereilta meinasi mennä hermo, kun korvasta korvaan hymyilevä suomityttö leijui koko päivän seitsemännen taivaan purppuranpunaisissa hattarapilvissä...

Hoy es también el 15 aniversario de nuestro compromiso. Recuerdo las respuestas que recibí cuando el próximo día mandé mensajes de San Valentín a Finlandia firmándolos "un pájaro migratorio anillado". Y recuerdo cómo mis compis de trabajo no podían soportar la finlandesa que sonreía como una idiota y volaba entre nubes rosas en el séptimo cielo...

Tämä oli ensimmäinen työviikko keväällä, kun ei aamulla tarvinnut enää laittaa lamppua polkupyörään. On ihanaa huomata kuinka valoisa aika pitenee vauhdilla. Lomaankaan ei ole enää kuin kaksi viikkoa. Ja kevään ensimmäiset tietotekniikan kurssitkin ovat jo puolivälissä.

Esta semana ha sido la primera esta primavera que ya no ha hecho falta lámpara en la bici por las mañanas. Me encanta ver como se alargan los días. Y solo quedan dos semanas para las vacaciones. Y los primeros cursos de primavera de informática ya están a mitad.

Ihanaa ystävänpäivää kaikille lukijoilleni!

¡Feliz San Valentín a todos mis lectores!