Iitin jääkirkkovuori - "La montaña de iglesia de hielo" de Iitti

Taas kerran saa kiittää sekä geokätköilyä että Retkipaikkaa siitä, miten hienoon luontokohteeseen löydettiin. Lahden ja Iitin rajalla sijaitsee aarre, josta moni ei tiedä, eikä sinne ole edes opasteita tai merkittyä reittiä. Nimittäin jääkirkkovuori.

Por una vez más puede darle las gracias a geocaching y Retkipaikka por presentarnos este tesoro de la naturaleza. Está situado en la frontera de Lahti e Iitti aunque muchos no lo conocen porque no hay ruta marcada ni tablas informativas. El tesoro se llama "La montaña de iglesia de hielo".

Haramaantien laidasta löytyy parkkipaikka kahdelle autolle ja saapuessamme siinä onkin jo yksi auto. Pienen ketunlenkin jälkeen löydämme pienelle tielle, joka johtaa kohti järvenlahtea. Parinsadan metrin jälkeen metsään poikkeaa polku ja sinne poikkeamme mekin. Ensin kiipeillään geokätkön perässä ja sitten matka jatkuu kohti kirkkoa.

Al lado de la carretera Haramaantie hay un espacio para aparcar dos coches y cuando llegamos ya hay un coche aparcado allí. Después de perdernos un pizco del camino volvemos a encontrar una pequeña carretera que va hacia la bahía de un lago. A unos doscientos metros un pequeño sendero nos lleva al bosque. Primero escalando detrás de un geocache y luego sigue el camino hacia la iglesia.

Polku kulkee järven rantaviivaa seuraillen ja pian saavummekin jääseinämälle. Metsän keskellä on viitisen metriä korkea jäävaluma, josta napsimme kuvia. Jäämme hieman kylmiksi (hek hek), koska netissä näkemiemme kuvien perusteella odotimme jotain suurempaa ja järisyttävämpää.

El sendero va por la orilla del lago y pronto llegamos a una pared de hielo. En medio del bosque hay un roque cubierto de hielo de unos cinco metros de alto. Sacamos unas fotos pero nos ha dejado un poco fríos (ja ja ja) porque según las fotos que hemos visto en internet esperamos algo más grandioso.   

Mieleemme nousee ajatus: "Entä jos se ei ollutkaan tämä?" Jatkamme matkaa ja olimme oikeassa. Pian puiden välistä pilkistää valtava jääseinämä, joka hehkuu valkoisen, sinisen, vihreän ja keltaisen väreissä. Siitä on mahdotonta saada kunnollista kuvaa, mutta asetumme vuorotellen äitini kanssa malleiksi, jotta seinämän koko tulee paremmin esille.

Empezamos a dudar: "¿Y si no es ésta?" Seguimos por el sendero y teníamos razón. Pronto vemos detrás de los árboles una pared enorme de hielo uq brilla en tonos de blanco, azul, verde y amarillo. Es imposible sacar una foto decente pero posamos yo y mi madre para la cámara para que se pueda entender el verdadero tamaño de la pared.

Jo nyt jään alla valuva vesi pitää hiljaista solinaa, mutta voin vain kuvitella äänimaailman keväämmällä, kun aurinko lämmittää jääseinämää. Olen lukenut, että täällä voi nähdä jäätä joskus jopa juhannuksenakin.

Ya ahora en marzo el agua que corre por debajo del hielo hace un sonido suave y solo puedo imaginar el mundo de sonidos que se puede oir más adelante en primavera cuando el sol calienta y hace derretir el hielo. He leído que a veces se puede ver hielo aquí todavía hasta en San Juan.

Palaamme autolle sitä oikeaa polkua pitkin, joka lähti vain kymmenisen metriä toiseen suuntaan, kuin mistä me aloitimme tarpomisen lähes umpihangessa. Pidämme ansaitun evästauon ja starttaamme kohti kotia kamerat täynnä kuvia ja uutta kokemusta rikkaampina.

Volvemos al coche por el sendero correcto que salió solo unos diez metros a la dirección contraria del punto donde nosotros empezamos nuestra aventura através del bosque nevado. Tomamos una pausa y comemos bocadillos. Luego nos arrancamos para casa con las cámaras llenas de fotos y contentas con la experiencia que vivimos.