Viimeisiä viedään - Se nos están acabando

Miten voi aika mennä niiiiin nopeasti...? Perjantai lähestyy uhkaavasti ja kohta kolmen viikon loma on ohi. Huomenna on vuorossa ensimmäinen askel kohti kotimatkaa, muutamme Puerto Ricosta viimeisiksi päiviksi anoppilaan Agüimesiin.

¿Cómo puede pasar el tiempo tan rápido...? Se está llegando el viernes y pronto se nos acaban las vacaciones de tres semanas. Mañana toca el primer paso en vuelta a casa, mudamos para los últimos días de Puerto Rico a la casa de la suegra en Agüimes.

Loppiaisena täällä Itämaan tietäjät tuovat lahjoja, mutta me emme ostaneet toisillemme mitään, koska päätimme jo Suomessa, että matka riittää joulu- ja loppiaislahjaksi. Päivän vietimme tekemällä kävelylenkin San Agustinista Playa del Inglesiin rantakatua pitkin. Tuuli oli välillä melkoinen ja rannalla ei kovin monta uimaria ollut. Lenkille pituutta tuli noin 5km.

Hoy fue el día de Reyes pero ya decidimos en Finlandia que el viaje será suficiente de regalo para Navidad y Reyes. Pasamos el día caminando por el paseo marítimo ida y vuelta de San Agustín a Playa del Inglés, unos 5 kms en total. Había bastante viento a veces y no se veía mucha gente bañando.

Pian koittaa siis paluu Suomeen ja tällä hetkellä tuntuu, että ellei kotona odottaisi pari rakasta karvanassua (joista toinen muuten oli ensimmäinen loppiaislahjani ikinä), kahlitsisin itseni palmuun ja jäisin tänne...

Pronto toca volver a Finlandia y de momento me siento que si no nos esperaran dos amorcitos peludos en casa (otra por cierto fue mi primer regalo de Reyes) me anclaría con una cadena a una palmera y me quedaría aquí...