Suomen pienin kaupunki ja 3. kapein katu - La ciudad más pequeña y la calle 3ª más estrecha de Finlandia

Los últimos días del viaje nos llevaron por la ciudad más pequeña de Finlandia, Kaskinen, Kristiinankaupunki que tiene la calle tercera más estrecha de Finlandia, Tampere y la casa de mi mejor amiga que no habíamos visitado todavía hasta Ikaalinen. Quedamos la última noche en un apartamento de Ikaalinen spa, perfecto para familias con perros y con desayuno fenomenal. La vuelta a casa fue practicamente directa por las lluvias que nos tocaron los dos últimos días.

Kesäreissumme kaksi viimeistä päivää kulkivat Pohjanmaan, Satakunnan ja Pirkanmaan kautta kotiin. Vaasasta jatkoimme kohti Suomen pienintä kaupunkia Kaskista. Kaskisten kaduilla oli kovin hiljaista sunnuntaina ja useampi paikka vaikutti olevan lopullisesti suljettu. Asukkaita on vain reilu 1200 ja eniten porukkaa näimme hieman kaupungin keskustan laidalla olevassa S-marketissa. Teimme pienen kävelylenkin, nappasin kuvan kirkosta ja tietysti loggasin yhden geokätkön. 

Matka jatkui kohti Kristiinankaupunkia, joka oli myös meille uusi tuttavuus. Äiti oli käynyt siellä aiemmin pikkuveljeni porukan kanssa, mutta minulle ja miehelleni tämä oli ensikosketus kaupunkiin. Kristiinankaupungissa oli jo vähän enemmän eloa ja sielläkin kävelimme pienen lenkin. Halusin nähdä myös Suomen kolmanneksi kapeimman kadun, Kissanpiiskaajankujan, jolla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä eläinparkojen rääkkäämisen kanssa. Kuin malliksi meitä vastaan tuli auto ja ryhmittymällä talon seinää vasten ja vetämällä vatsat sisään, mahtui auto kadulla ohitsemme.

Suunnitelmissa oli ajella kohti Ikaalista, jossa olisi viimeinen yösijamme, Lauhanvuoren ja / tai Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistojen kautta, mutta retkemme ensimmäinen kunnon sadealue rymähti päällemme. Lisäksi oli puhetta Tampereella asuvan parhaan ystäväni kanssa, että kävisimme kylässä heidän uudessa (2023 ostamassa!) talossaan, joten kansallispuistot saivat jäädä toiseen kertaan, kun kävimme tekemässä tupatarkastuksen.

Illalla ajeltiin Tampereelta vähän takapakkia Ikaalisten kylpylään, jossa majoituimme mainiosti koiraperheille sopivaan WOW-huoneistoon, joka oli itse kylpylärakennuksesta muutaman sadan metrin päässä. Meidän majoitukseen olisi kuulunut kylpylän käyttö, mutta kello oli melko paljon ja kaikki suht nuutuneita päivästä, joten jätimme tällä kertaa kylpylän väliin. Illalla tein Lucasin kanssa pienen geokätköily-kävelylenkin ja nappasin muutaman kuvan alueelta. Rannassa oli pari kelluvaa majoitetta, joita olisi joskus jossain kiva kokeilla. Ikaalisten kylpylän aamupala oli muuten todella mainio, sille iso plussa!

Viimeistä matkapäivää värittivät myös sadekuurot, joten esimerkiksi suunnittelemani pysähdys Vehoniemen automuseossa ja näkötornissa Kangasalla jäivät toiseen kertaan. Teimme kauppapysähdyksen Hollolan Prismassa ja siitä köröttelimmekin kotiin. Takana 8 päivää, monta uutta paikkaa ja geokätkökartankin sain maakuntien osalta vihreämmäksi, enää Ahvenanmaa on tältä osin korkkaamatta.