keskiviikko 30. heinäkuuta 2025

Kesäreissu osa II: Altasta Tromsøhön - El viaje de verano parte II: De Alta a Tromsø

Altasta matka jatkui kohti Tromsøtä. Matkalle osui kaksi lauttamatkaa, joista ensimmäinen oli Olderdalenista Lyngseidetiin. Osuimme lauttarantaan 25 minuuttia ennen lähtöä ja odotellessa syötiin jätskit. Jo Suomessa alkaneet helteet jatkuivat Norjassakin, joten 40 minuutin lauttamatkan leppoisa merituulahdus ei ollut pahitteeksi. Tutkin lauttojen maksupolitiikkaa jo ennen matkaa, mutta en jaksanut alkaa säätää netissä rekisteröitävien lauttapassien kanssa, vaan maksoin kaikki matkamme lauttamaksut kortilla lautoilla.

Desde Alta seguimos el camino hacia Tromsø. En la ruta que eligimos había dos ferris y el primero fue de Olderdalen a Lyngseidet. Llegamos al puerto 25 minutos antes de la salida y mientras esperabamos, comimos helado. Las temperaturas alta que teníamos en Finlandia nos siguieron a Noruega. Así que el viento fresco del mar era bienvenida en el viaje de 40 minutos. Estaba viendo cómo se paga los ferris ya antes del viaje y como no quería registrarme en internet los ferrypass, pagué todos los viajes con tarjeta en los ferris.





Lyngseidetistä eli Yykeänmuotkasta ajelimme vajaan 40 kilometriä Blåisvatnetin polun parkkipaikalle. Näin oli tehnyt "muutama" muukin ja aivan suuren parkkialueen perältä löytyi vielä lokonen meille. Täälläkin parkkeeraaminen oli maksullista ja hoitui EasyGo - sovelluksella. Blåisvatnet on nimensä mukaan huikean sininen jäätikköjärvi Lyngenin Alppien juurella. Päivä oli kuuma, ja olin jo ennalta suunnitellut, että Blåisvatnetin sijaan kävelisimme Aspevatnetille, joka on 4,2 kilometrin sijaan 1 km suuntaansa ja vie pienemmälle vuoristojärvelle, joka sekin oli kauniin sinisen kirkasvetinen. Vähän reippaan tunnin ulkoilu maksoi meille hieman yli 8 euroa parkkimaksua.

Desde Lyngseidet (Yykeänmuotka en finlandés) condujimos unos 40 kilómetros al aparcamiento del sendero de Blåisvatnet. Lo mismo había hecho "algunos" más pero en el fondo del aparcamiento enorme quedaba espacio para nosotros. Aquí también el parking era de pago y lo pagué con el app EasyGo. Como ya dice su nombre, Blåisvatnet es un lago glacial increiblemente azul al pie de los Alpes de Lyngen. Las temperaturas afirmaron mi plan de caminar a Aspevatnet en vez de Blåisvatnet y en vez de caminar 4,2 kms hicimos 1 km en cada dirección al otro lago más pequeño con también agua azul cristalina. Esta vuelta de una hora y pico nos costó 8 euros y pico de aparcamiento.







Palatessamme takaisin kohti Svensbytä, josta lähtisi seuraava lauttamme kohti Breidvikiä, huomasimme lauttarantaa lähestyessä, että jonon viimeiset autot olivat jo menossa kyytiin. Pikkaisen lisää painoa kaasupolkimelle ja ehdimme jonon jatkoksi. Lopulta meillä oli niin hyvä tuuri, että olimme viimeiset lauttaan päässeet, kun pari matkailuautoa jäi odottamaan seuraavaa. Tämä matka oli lyhyempi, noin 25 minuuttia. Jäljellä oli enää ajelu Tromsøn Lodge & Camping leirialueelle, jossa olimme seuraavan yön.

Estuvimos volviendo a Svensby para coger el ferry a Breidvik y al ver el puerto nos dimos cuenta que los últimos coches de la cola ya estaban entrando. Un poco más de peso al acelerador y llegamos al tiempo a la cola. Finalmente tuvimos tanta suerte que fuimos los últimos al entrar y un par de caravanas tuvieron que quedar a esperar el próximo ferry. Este tramo era más corto, unos 25 minutos. Sólo faltaba conducir a Tromsø Lodge & Camping donde pasamos la próxima noche.



Illemmalla kävimme katsomassa Jäämerenkatedraalia ja hakemassa läheisestä Sparista ruokaa. Tiesin entisen työkaverini olevan myös lomalla Tromsøssä, mutta enpä arvannut törmääväni häneen kauppareissulla! Siinä vaihdettiin kuulumiset ja pohdittiin kuinka maailma on pieni. Hänen lomansa Tromsøssä jatkui vielä reilun viikon, me jatkoimme taas matkaa seuraavana päivänä.

Por la tarde fuimos a ver la Catedral del Ártico y buscar comida de un Spar cercano. Sabía que una ex-compañera de trabajo también estaba de vacaciones en Tromsø pero ¡ni había pensado que nos vamos a encontrar en una vuelta al súper! Hablamos un rato y dijimos lo pequeño es el mundo. Ella seguía sus vacaciones en Tromsø una semana más mientras nosotros seguimos el camino el próximo día.




sunnuntai 27. heinäkuuta 2025

Kesäreissu osa I: Lapin kautta Norjaan - El viaje de verano parte I: Por Laponia a Noruega

Tämän vuoden kesäreissu suuntautui jälleen kerran kohti pohjoista. Edessä 10 päivää ja 2 maata ja toivottavasti monen monta huikeaa paikkaa. Ensimmäisen päivän maali oli Kempeleessä ja sinne kierreltiin Mikkeli - Kuopio - Iisalmi - Siikalatva - reittiä. Takaisin tullaan Jyväskylän kautta, ja siksi reitti vedettiin nyt vähän idempää. Lisäksi näin sain yhden uuden kunnan geokätkötilastoihini; Vieremän.

El viaje de verano de este año se dirigió una vez más al norte. Teníamos delante 10 días y dos países y esperamos que muchísimos sitios maravillosos. La meta del primer día estaba en Kempele y allí condujimos por la ruta Mikkeli - Kuopio - Iisalmi - Siikalatva. Porque vamos a volver por Jyväskylä la ruta de ida fue por este. Y así también tuve un municipio nuevo, Vieremä, en mis estadísticas de geocaching.


Juvan "pakollisen" pysähdyksen jälkeen ensimmäinen varsinainen stoppi tehtiin Varkaudessa. Olin bongannut kartalta Kämärinkosken ulkoilualueen, jonne lähdimme tutustumaan lähes 30 asteen helteessä. Onneksi reitti oli suurimmaksi osaksi puistomaista ja varjoakin löytyi. Paikka näytti olevan myös paikallisten suosiossa. 

Después de la parada "obligatoria" en Juva la primera pausa estaba en Varkaus. En el mapa había visto los rápidos de Kämärinkoski y fuimos a ver la zona en la temperatura de casi 30 graods. Por suerte la zona tenía muchos árboles y así había sombra. Parecía ser popular también entre los locales.




Kempeleeseen saavuimme alkuillasta ja majoituimme jo entuudestaan tutussa Forenomissa. Seuraavana päivänä matka jatkui Kemin ja Tornion kautta Tornionjokea myötäillen kohti pohjoista. Kukkolankoskella pysähdyttiin jaloittelemaan ja ostamaan poron kuivalihaa. Seuraavana vuorossa kahvipaussi ja maisemien ihailua Aavasaksanvaaralla.

Llegamos a Kempele por la tarde y nos alojamos en Forenom que ya conocemos de antes. El próximo día seguimos por Kemi y Tornio hacia el norte por las orillas del río Tornionjoki. Paramos en los rápidos de Kukkolankoski y compramos carne seco de reno. Luego ya era hora para pausa de café y paisajes en la cima de Aavasaksanvaara.




Toinen reissupäivä päättyi Leville, jossa majoituimme Niestapirtti-mökkiin. Mökki oli rauhallisella alueella ja siellä oli kaikki oleellinen ja koiratkin tervetulleita. Lämpötilat huiteli sellaisissa lukemissa, että katsoimme parhaaksi ulkoilutavaksi ja -paikaksi ajella autolla Levin huipulle maisemia katselemaan. Enpä ole siellä ennen ollutkaan kolmosella alkavissa lämpötiloissa.

El segundo día terminó en Levi donde nos quedamos en la cabaña Niestapirtti. Estaba en una zona tranquila y tenía todo lo esencial y también permiten mascotas. Por las altas temperaturas decidimos que la mejor forma de coger aire era conducir a la cima de Levi para ver paisajes. Nunca antes había estado allí en temperaturas empezando por el número tres.




Kolmantena päivänä oli aika suunnata kohti Norjaa. Muonion ja Hetan kautta ajelimme Kivilompoloon, jossa ylitimme rajan. Olin tutkinut tarkkaan netistä mitä koiralta edellytetään rajan ylitykseen ja Pancholla oli kaikki tarvittava, mutta silti mietin tullin luukulle astellessa, että mitä jos koira ei saakaan lupaa ylittää rajaa...? No saihan se ja tullimiehen reaktiosta päätellen en tiedä oliko pysähdys edes tarpeellinen.

El tercer día nos dirigimos hacia Noruega. Por Muonio y Hetta condujimos a Kivilompolo para cruzar la frontera. Había chequeado de antemano todos los requisitos para perros para viajar a Noruega y Pancho tenía todo lo necesario pero aún así al caminar a la ventanilla de la aduana pensaba ¿qué hacemos si el perro no puedo cruzar...? Pues claro que pudo y visto la reacción del oficial de aduanas no sé si siquiera era necesario la parada.

Matka kulki Kautokeinon kautta kohti Altaa ja juuri ennen Altaan saapumista ajeltiin huikean kanjonin pohjaa. Kolmas yöpaikka oli Alta River Camping, joka on suomalaisomisteinen leirialue. Tiiviillä alueella oli matkailuautoja ja -vaunuja, telttoja sekä mökkimajoitusta. Nimensä mukaan Altan joki kulki alueen vierestä. Illalla teimme lenkin Altan keskustaan, jossa kävelimme hiukan ja ostimme ruoat illaksi. Täällä tuli käytettyä ensimmäisen kerran tällä reissulla EasyGo-parkkisovellusta pysäköinnin maksamiseen. Norjassa on paljon maksullisia pysäköintialueita, tästä lisää vielä tulevissa teksteissä.

Condujimos por Kautokeino hacia Alta y justo antes de llegar a Alta la carretera recorría por el fondo de un cañon increible. La tercera noche pasamos en Alta River Camping que tiene propietarios finlndeses y según su nombre está situado a la orilla del río Alta. En una zona pequeña había autocaravanas, tiendas y cabañas. Por la noche hicimos una vuelta al centro de Alta donde caminamos un poco y compramos comida para la noche. Aquí utilicé primera vez en este viaje la aplicación EasyGo para aparcar. En Noruega hay muchos aparcamientos de pago y contaré más sobre el tema en los próximos textos.




keskiviikko 23. heinäkuuta 2025

Astuvansalmen kalliomaalaukset - Las pinturas rupestres de Astuvansalmi

"Jaa, Astuvansalmen kalliomaalauksille pääsee myös maita pitkin..." Kuuluisat viimeiset sanat. Lähdimme äidin kanssa ajelemaan kohti Ristiinaa heinäkuun alussa tarkoituksena kävellä noin kahden ja puolen kilometrin polku Astuvansalmen kalliomaalauksia katsomaan, vaan kuinkas kävikään...?

"Vaya, se llega a las pinturas rupestres de Astuvansalmi también por tierra..." Las famosas últimas palabras. Salimos con mi madre hacia Ristiina al principio de julio con la intención de caminar el sendero de unos dos kilómetros y medio para ver las pinturas rupestres de Astuvansalmi, ¿pero entonces qué pasó...?

Pääsimme polun alkuun pienelle parkkipaikalle, jossa oli vielä mainiosti tilaa. Paikalla oli jo pariskunta ja pian mies tulikin sanomaan, että polun alussa on kyltissä lappu eiliseltä, että polku tulvii. No joo, eilen satoi aikas lahjakkaasti, mutta kun tänne asti on ajettu, niin kyllä me ainakin mennään katsomaan minne asti pääsee ja kuinka se tulvii. 

Llegamos a un pequeño aparcamiento donde había bien de espacio. Allí había una pareja y el hombre nos vino a decir que al principio del sendero hay una nota de ayer que el sendero está inundado. Pue sí, es verdad que llovió bastante ayer pero ya que estamos aquí vamos a ver hasta dónde llegamos y qué de inundado está.


Tallailimme polkua, jossa näkyi veden valumajälkiä ja joissain kohti oli vielä lätäköitä, mutta ei sen kummempaa. Metsän kautta pääsi kiertämään pahimmat kohdat. Kunnes tulimme polun puolimatkaan. Kuvelammesta Keskilampeen kulkee oja, jonka yli ilmeisesti on mennyt pitkokset, vaan ne olivat uponneet veden alle. Kulkijat olivat asetelleet lautoja ja pidempiä puunkarahkoja "sillaksi" ojan yli.

Caminando por el sendero se veía que había caído agua y había algunos charcos pero nada más. Unos pasos fuera del sendero y podías esquivar los peores puntos. Hasta que llegamos a medio camino. Hay una acequia de Kuvelampi a Keskilampi que obviamente ha tenido un camino de madera para cruzarla pero ahora estaban por debajo del agua. La gente había puesto tablas y troncos de árboles de "puente" para cruzar la acequia. 




Äitini lähti tukeva oksanpätkä tukikeppinä kokeilemaan onneaan. Alku sujuikin hyvin hitaasti etenemällä, mutta loppumatkassa tukikeppi humpsahtikin syvään, kun ojan syvin kohta tuli vastaan. Äiti kuitenkin taituroi itsensä toiselle puolelle ja seuraavana oli Panchon vuoro. Se oli pakko päästää irti ja ohjata turvallisinta reittiä kohti vastarantaa. Muutamalla uintivedolla höystettynä sekin pääsi yli. Kahta esimerkkiä katseltuani minäkin selvisin yli yhdellä kostealla kengällä ja sukalla.

Mi madre cogió un palo de apoyo y salió a probar su suerte. Al principio todo fue bien avanzando lento pero al final el palo hundió más en el punto más profundo de la acequia. Pero mi madre consiguió llegar al otro lado y le tocó a Pancho. Tuvimos que soltarlo y guiar por la ruta más segura al otro lado. Tuvo que nada un par de patadas pero también cruzó. Yo seguí los dos ejemplos y llegué al otro lado con un zapato y calcetín mojados.




Tallailimme loppumatkan rantaan ja samalle päivälle osuneet Mikkelistä laivalla lähteneet retkeläisetkin olivat juuri lähteneet ja saimme paikan kokonaan itsellemme. Kuvasimme maalauksia ja istahdimme evästelemään laiturille. Ennen paluuta nousimme vielä ylös kallion laelle katselemaan sieltä aukeavaa järvimaisemaa.

Sólo faltaba la otra mitad hasta la orilla del lago y ya se había ido el grupo que participó en un crucero desde Mikkeli organizado este mismo día. Así que eramos los únicos allí. Sacamos fotos de las pinturas y nos sentamos a merendar en el embarcadero. Antes de volver subimos arriba a ver el paisaje sobre el lago.







Palatessa polulla olikin jo enemmän trafiikkia ja ojan kohdalle oli (varmasti hyvin aikein) tuotu lisää puita sillaksi, mutta osa niistä oli todella oksaisia, joka vaikeutti Panchon ylitystä. Se kun luuli puita pitkoksiksi, joita pitkin voisi kävellä, mutta ei tietenkään ymmärtänyt, että ne liikkuvat, ja pelkäsin sen  satuttavan itsensä oksiin. Äiti taituroi taas edeltä ottamaan Panchoa vastaan, mutta minä jouduin auttamaan kärsimätöntä koiraa mahdollisimman pitkälle pahimpien kohtien ohi. Siitä seurasi, että en voinut pitää omaa tasapainoa kunnolla ja päädyin kastelemaan toisen jalkani polvea myöden. Pancho pääsi kuitenkin turvallisesti yli, joten kastuminen oli pikkujuttu.

En la vuelta ya había más tráfico en el sendero y (seguro con buenas intenciones) habían traído más troncos de árboles para el puente de la acequia. Pero algunos tenían tantos ramos que lo hicieron más difícil para Pancho cruzar la acequia. Es que pensaba que era un camino de madera y no entendía que mueven y yo temía que los ramos le hieren. Otra vez mi madre fue delante y yo intenté llevar el perro impaciente lo más lejos posible antes de soltarlo para que pase los sitios chungos. Por eso no pude mantener mi propio equilibrio y terminé mojando mi otra pata hasta la rodilla ayudándole a Pancho. Pero él llegó sano y salvo al otro lado así que mojarme no era para tanto.




Ojan jälkeen nousimme viereiselle kalliolle, jossa heitin molemmat kengät ja sukat pois ja vedin loppumatkan paljain jaloin. Oli muuten jokseenkin eksoottinen kokemus! Jälkeenpin luin, että polkua ei ylläpidetä, koska se kulkee yksityisten mailla ja polusta on ollut jotain kiistaa. Mutta minä tulin, näin ja koin ja varmasti tämä seikkailu muistetaan vielä pitkään!

Después de la acequia subimos a una roca donde quité los zapatos y calcetines y caminé el resto del sendero descalza. ¡Una experiencia exótica, puedo decir! Después leí que no mantienen el sendero porque recorre por terrenos privados y ha habido alguna riña sobre ello. Pero yo llegué, vi y vencí y ¡seguro que esta aventura la recordaré mucho tiempo!


perjantai 11. heinäkuuta 2025

Kynnysniemen lenkki, Pääjärvi - La ruta de Kynnysniemi, Pääjärvi

Hämeen järviylängön kohteista olemme kolunneet jo Liesjärven kansallispuiston, Iso-Melkuttimen sekä tehneet pienen kurkkauksen Ruostejärvelle. Tänä kesänä vuorossa oli Pääjärvi. Pääjärven polkuja voi yhdistellä eripituisiksi lenkeiksi, pisimmillään Pääjärven kiertoon, joka on n. 7,5 kilometriä. Me lähdimme kiertämään Kynnysniemen lenkkiä, joka vie harjulle, järven rannoille, suomaisemiin ja tietysti metsään.

En la meseta de lagos de Tavastia ya hemos visitado el parque nacional de Liesjärvi, el lago Iso-Melkutin y echado un vistazo rápido al lago Ruostejärvi. Este verano tocó el lago Pääjärvi. Se puede elegir entre varias rutas, la más larga es la vuelta del lago de unos 7,5 kilómetros. Nosotras hicimos la vuelta del cabo Kynnysniemi que te lleva a los eskeres, lagos, paisajes pantanosos y por supuesto al bosque.






Noin reitin puolivälissä saavutaan kannakselle, josta Pääjärven kierto jatkuu sillan jälkeen. Sillan itäpuolella ollaan Lopella ja länsipuoli onkin jo Tammelaa. Me vain kurkkasimme sillalle ja palasimme takaisin kiertämään Kynnysniemeä. Matkalla näimme erikoisen näyn, kun kasvi kasvoi puun oksassa, kuin ne muodikkaat ilmakasvit.

A medio camino se llega a un istmo donde la vuelta del lago sigue después del puente. El lado este del puente está en Loppi y el lado oeste ya es Tammela. Nosotras somos fuimos a ver el puente y volvimos a dar la vuelta del cabo Kynnysniemi. En camino vimos algo raro; una planta creciendo en el ramo de un árbol como las plantas del aire de moda.







Loppupäässä reittiä on laavu pienessä niemekkeessä järven rannalla ja siihen mekin istahdimme makkaranpaistoon. Laavulta on enää 700 metriä takaisin parkkipaikalle, joka muuten puolestaan on Hämeenlinnassa. Tämä kävelemämme kolmen kunnan kaunis reitti oli viitisen kilometriä ja maisemiltaan kaunis ja monipuolinen.

Al final de la ruta hay un asadero al lado del lago y allí paramos nosotras también a asar salchicha. Sólo quedan 700 metros de sendero al aparcamiento que por cierto está en Hämeenlinna. Esta ruta de tres municipios que hicimos fue de unos 5 kilómetros y tenía paisajes bonitos y muy variados.