lauantai 2. maaliskuuta 2019

Helmikuun fiilikset - Los humores de febrero

Tammikuun yhteenvedossa olin tyytyväinen, että perinteinen ärripurri iskenytkään, vaan tammikuu soljui sujuvasti helmikuuksi. No se ärripurri odottikin helmikuulla. Koko kuukausi vetelikin kuin vuoristoradalla ylämäestä alamäkeen. Onneksi kaiken kaikkiaan jäätiin kuitenkin plussan puolelle.

En el resumen de enero estaba feliz por no haber tenido el bajón tradicional sino el mes había cambiado en febrero sin problemas. Pues el bajón me esperaba en febrero. Todo el mes fue como en una montaña rusa pero por suerte el resultado final quedó en positivo.


Kuukausi alkoi hiihdellen; Hollolan Salpakankaalta hiihdeltiin tsekkaamaan Varrassuo ja reitistä tulikin heti suosikkini tähänastisista. Vaan seuraava päivä toi sen ensimmäisen punaisen ruudun kalenteriin, kun lähdin lapioimaan rivarin pihatietä paremmin lumesta huoltoyhtiön sinnepäin ajetun jäljiltä. Palattuani sisälle huomasin Lumihiutale-rannekorustani irronneen pätkän ja vaikka palasin etsimään palaa pihalta, se oli arvatenkin mission impossible kaiken lumen keskellä. Mieheltä saatu rakas koru oli rikki ja se aiheutti suurensuuren harmituksen. Pidän sormeni ristissä, että keväällä lumen sulettua palanen löytyisi...

El mes empezó esquiando; fuimos a probar la ruta de Salpakangas Hollola hasta el pantanal de Varrassuo y de las rutas que hemos probado hasta ahora esta se convirtió en mi favorita. Pero ya el próximo día me trajo el primer rojo en mi calendario cuando fui a quitar la nieve de la entrada de nuestro edificio después de los hombres de mantenimiento que lo habían hecho con el c**o. Al volver a casa me di cuenta de que una parte de mi pulsera Lumihiutale se había caído y aunque volví a buscarla obviamente fue misión imposible. La pulsera me la había regalado mi esposo y me encanta y ahora estaba rota. Todo eso causó un sentimiento mezcla de tristeza y cabreo. Cruzo los dedos que encuentre la pieza al derretir la nieve en primavera...


Video Varrassuolta - Video de Varrassuo

Pahin oli kuitenkin vasta tulossa. Eräänä päivänä palasin töistä ja Vinski oli rikkonut lopullisesti eteisen maton kynsimällä siitä langat irti. Suutuin ja räyhäsin ja koirat puikkivat piiloon. Showni keskeytyi, kun häkävaroitin piippasi. Se oli tehnyt sitä ennenkin, täysin turhaan. Luulin siitä olevan patterit lopussa, mutta luin netistä, että kyseisen vekottimen patterit kestävät laitteen koko eliniän, noin 10 vuotta ja laitteemme on ehkä 3 vuotta vanha. Kaikki valkeni pikkuhiljaa. Oliver pelkää kuollakseen piippaavaa varoitinta ja Vinski lie saanut myös jonkinmoisen hepulin katsellessaan hysteeristä poikaansa. Siksi mattokin oli rikottu oikein kunnolla. Pyysin koirilta räyhäämistä anteeksi.

Pero lo peor estaba todavía por llegar. Un día llegué del trabajo y encontré la alfombra de la entrada rota. Vinski la había arañado tanto que ya no servía. Me cabreé y eché una bronca que hizo esconder los perros. El detector de humo me cortó el show haciendo "pip". Ya lo había hecho antes y sin causa. Pensaba que se le está acabando la batería pero ponía en internet que las pilas duran lo mismo que la máquina misma, unos diez años, pero la máquina nuestra no tiene más que unos tres años. Empezé a entender lo que había pasado. Oliver tiene miedo de los pip del detector y Vinski se habrá asustado de su hijo histérico de miedo. Por eso había roto la alfombra. Pedí perdón a los perros por haberles gritado.

Lopulta tämäkin sattumien ketju kääntyi täysin naurettavaksi, kun kerroin ukolle illalla tapahtumista. Hän kysyi, olinko ottanut laitteesta patteria pois, ettei enää säikyttele koiria ja sanoin että en, kun en saanut eikä laite ollut hetkeen piippaillut. Ukko irrotti puoliväkivalloin takakannen ja patterit ja mitä tekee osiin purettu patteriton varoitin? Piippaa!! Miten? Tuli mieleen Frendien kohtaus, jossa varoitin riivaa Phoebea. Meidän varoitin päätyi takapihalle työkalulaatikkoon. Piippailkoon siellä, jos mieli tekee!

La situación se ridi culizó cuando le conté a mi esposo de lo pasado. Me preguntó si había quitado las pilas para que ya no asuste los perros pero dije que no porque no pude y porque la máquina no había hecho ningun ruido en un rato. Él forza la tapa
abierta, quita las pilas ¿y qué hace la máquina? ¡¡Pita!! ¿Cómo? Me recordaba de la escena de los Friends donde un detector de humo le atormenta a Phoebe. Nuestro detector terminó en la caja de herramientas en el jardín. ¡Que pite allí todo lo que quiera!

Puoliväliin kuuta osui paljon vihreitä laatikoita. Koulun monitoimipäivänä pääsin vetämään innokkaalle porukalle ja työkaverille lattareita ja aurinkoinen iltapäivä vei meidät äidin kanssa taas Hollolaan suksimaan. Samalle viikolle mahtui Wanhojen päivä, jossa tanssi edellisen valvontaluokkani oppilaita ja vielä toinen keikka Varrassuolle.

A mediados de mes pude colorear varias casillas verdes. En el día de deportedel cole dí clase de bailes latinos a un grupo de alumnas y una compañera llenas de energía y alegría la tarde soleada se completó con una vuelta a Varrassuo a esquiar con mi madre. A finales de la misma semana bailaron los alumnos de mi última clase de tutor el baile de seniores del instituto y de nuevo fuimos a Varrassuo.

Varrassuo, Hollola


Helmikuun 17. olin varannut kolmelle kaverille ja itselleni paikat naisten itsepuolustusseminaariin, kun ilmaiseksi sellaista oli tarjolla. Kolmetuntisessa opittiin irtautumisia, puolustautumista ja muutamia lyöntejä ja lukkoja. Ja samassa tilaisuudessa näin piiiiiiiitkästä aikaa luokkakaverin ala-asteelta, joka muutti kesken ala-asteen toiselle paikkakunnalle asumaan. Mustelmien koristamat leidit kävivät vielä kotimatkalla Bus Burgerissa syömässä.

El 17 de febrero había apuntado tres amigas y mi misma a un seminario de defensa personal para mujeres ya que organizaron algo así gratis. Durante tres horas aprendimos a liberarnos, defender y algunos ataques. En el mismo seminario estaba una chica que había ido conmigo a primaria pero antes de terminarla mudó a otra ciudad. A la vuelta del seminario las cuatro mujeres decoradas de moratones fueron a almorzar en Bus Burger.


Viimeisellä työviikolla ennen lomaa järkättiin työkaverin kanssa toiselle työkaverille pientä taukojumppaa. Bilsanopemme pääsi samanlaiseen aarrejahtiin kuin minä viime keväänä, geokätköilyteemalla. Oli siinä naurussa pitelemistä, kun hän saapui kesken tunnin luokkaani pyytäen lupaa saada konttailla vähän työpöytäni alla! Illalla vielä bailatinossa soitettiin urakalla hyvää musiikkia; yksi lempparibiiseistänikin soi kokonaista kolme kertaa!

La última semana antes de las vacaciones organizé con una compañera de trabajo un poco de ejercicio a otra compañera de trabajo. Nuestra profe de biologia salió a buscar tesoros igual que yo la primavera pasada, ahora con el tema de geocaching. ¡Intenté no reir cuando vino en medio de mi clase a la puerta de mi aula pidiendo permiso gatear por debajo de mi mesa buscando tesoros! Por la noche en la clase debaile pusieron música a mi gusto ¡y una de mis canciones favoritas salió tres veces!

Loma alkoi ja lauantaina käytiin kokeilemassa talvista frisbeegolfia semikestävällä kerihangella. Hieman haastavaa, mutta rata pelattiin läpi. Mies sai idean lähteä hotelli Kumpeliin syömään ja pyydettiin äitikin mukaan matkaan. Kanttarellikeitto ja valkosipulihärkä oli niiiiiiiin herkkua!

Empezaron las vacaciones y el sábado fuimos a probar cómo es jugar a discgolf en invierno. Un poco de reto pero terminamos la ronda. Mi esposo tuvo la idea de ir al hotel Kumpeli a cenar y llevamos mi madre con nosotros. ¡ La sopa de chantarelas y el buey al ajo estuvieron ricorico!

Jääfestivaalien puolisula voittajateos - La escultura ganadora medio derretida en el Festival de hielo

Keilaamaankin mentiin helmikuun lopulla. Ensimmäisen kerran heitettiin 5 erää, joista Menninkäinen vei 4 ja 1 päättyi tasapeliin. Koska ukkoni ei ota kerrasta opikseen, mentiin vielä seuraavanakin päivänä keilaamaan, tosin uuteen paikkaan. Siellä neljää erää meni suvereenisti 4-0 Menninkäiselle! Ihan selvä vihreän laatikon päivä. Kuittasivat kunnolla niiden edelle osuneen punaisen ärripurripäivän.

También fuimos a jugar a los bolos. La primera vez echamos 5 partidos y Lagartera llevó cuatro y uno quedó en empate. Porque mi esposo no aprende, jugamos el próximo día en otra bolera ¡y eso acabó en cuatro victorias de cuatro para Lagartera! Obviamente un día de casilla verde. Sirvió de tirita para la casilla roja del día anterior.

Maaliskuulle toivon vielä hiihtokelejä, sadasta kilometristä puuttuu enää 5 km. Loman jälkeen paluu salille, parin työviikon jälkeen kouluvuoden viimeinen lukkarinvaihto ja tähän loppulomaankin ehtii vielä kaikkea kivaa!

Para marzo deseo posibilidades para esquiar, solo me faltan 5 kms de cien. Después de las vacaciones la vuelta al gimnasio, un par de semanas y cambia el último horario de este año escolar ¡y todavía tenemos un par de cosas chulas para terminar las vacaciones!

12 kommenttia:

  1. Itsepuolustusseminaari kuulostaa hyvältä:) Voih, vähän kaipaan hiihtämistä. Täällä on lunta,pohjoisessa, mutta vain lasketteluun, ja matka sinne liian pitkä.
    Aivan ihanat hiukset sinulla edellisessä postauksessa:) Kaunista maaliskuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli minun vastaus Kanarialla suomalaisturisteille, kun kysyivät mitä Suomesta kaipaan... Hiihtämistä...
      Voi kiitos kehuista ja aurinkoista maaliskuuta sinullekin!

      Poista
  2. Oletpas ehtinyt paljon puuhailla. Minun teki mieli jouluna Suomessa ollessani hiihtämään (häpeäkseni tunnustan että ainakin 30v sitten viimeksi olen hiihtänyt...) mutten saanut lähdettyä kun en osannut päättää ostaisiko sukset vai vuokraisiko esim. Messilästä. Kun en yhtään tiedä osaanko enää, taitaisin olla niillä ihan turisti! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sukset on nykyään hirrrrrveän kalliita... Olen miettinyt uusien ostoa, mutta hinnat nähtyäni olen tuuminut, että miksi, kun ei vanhoissa ole mitään vikaa. Ne on vaan vanhat. Tosi vanhat. Mutta parhaat ikinä. Niitä ei saa kukaan voidella, koska ne luistaa ja pitää juuri tuollaisina kuin ovat. Eikä ole karvat eikä nanot eikä pidot. Ihan vaan sukset.
      Me on äidin kanssa ihastuttu kaikkiin Lahden / Hollolan / Nastolan latuihin. Toivottavasti olisi vielä aurinkoisia kevätpäiviä, että pääsis hiihtelemään.

      Poista
  3. Näemmä se Frendien kohtaus Phoeben ahdingosta palohälyttimen kanssa onkin siis täysin faktoihin perustuva eikä mikään urbaanilegenda! :D Hienosti selvisit hölmöimmistä hetkistä, ja kuukauteen mahtui monia kivoja tapahtumia. Toivotaan, että korun osa löytyy ja että pääset vielä hiihtämään. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täyttä totta, vaikkakin jokseenkin surkuhupaisaa.
      Elätän toiveita korunpalan löytymisestä, koska sen jälkeen ei ole aura käynyt ja todennäköisimmin pala on paikassa, johon aura ei edes koskisi.

      Poista
  4. Onpas siulla ollut vauhdikas helmikuu, muutenkin kuin vain ladulla! Tuo on just harmillista, jos jotain häviää. :O Toivottavasti korun osa löytyy. :) Minun isältä hävisi auton avain sieniretkellä metsään. Sitä etsittiin sitten metallinpaljastimen avulla ja löytyi. :D Outo juttu tuo palohälyttimen piippailu?!
    Mukavaa alkavaa maaliskuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välllä tuntui, että on liikaa vauhtia... Onneksi tuli loma. Materia on vain materiaa, mutta kyllä se ottaa aivoon, kun on joku rakas esine - tai tärkeä, kuten auton avain - joka häviää.
      Palohälyttimen arvoitus ei ole selvinnyt mullekaan. Mitä se piippasi, jos ei patteria, eikä selvästikään mitään tulipaloon / savuun tms. liittyvääkään...

      Poista
  5. Paljon on mahtunut siun helmikuuhun! 😍 Meillä siis kävi ihan samalla tavalla, mutta palovaroittimen kanssa. Se vaan jatkoi piippaamista, vaikkei sen millään logiikalla olisi pitänyt enää voida piipata - parasta oli, että se piippasi kerrostalossa keskellä yötä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. =O Niitä riivattuja masiinoita on siis useampiakin... Kiva tommonen yöllä piippailu ja vielä kerrostalossa, johan siellä kohta naapurit alkaa soitella tulipalonpilaajia paikalle...

      Poista
  6. Kyllä noissa varoittimissa on ikävät äänet....toki toisaalta hätätilanteessa hyväkin sellainen ärsyttävä ääni. 😉Ihana,kun käyt äiskän kanssa yhdessä urheilemassa. Niin iloinen kuva taas😉Mulla on kohta edessä äidin ja tyttären Tukholman puutarhanäyttelyn matka❤️


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toki pitää olla erottuva ääni, että "herättää" hädän hetkellä. Kerran olen joutunut hätäkeskukseen soittamaan, kun meidän kerrostalossa jossain naapurilla palohälytin huusi, eikä kukaan tullut avaamaan ovea.

      Aika hyvä kuva saatiin, vaikka aurinko häikäisi ja tabletin ruudulta ei meinannut nähdä mitään. Teillä onkin kiva reissu tulossa, inspiraatiota hakemaan! :)

      Poista

Kiitos kommentista! - ¡Gracias por comentar!