Foto 11/52

Maaliskuukin jo puolivälissä ja torstaina tällä korkeudella pimeä ja valoisa olivat jo yhtä pitkät. Yksi viikko vielä etähommia edessä, ellei käy niinkuin viime keväänä. Sitä ei vielä tiedä. Tällä hetkellä alueemme ilmaantuvuusluku on korkeampi kuin Espanjan.

El marzo también ya pasó la mitad y el jueves en estas alturas empataron las horas de luz con las de oscuridad. Una semana más de curro a distancia salvo si pasa lo que pasó el año pasado. Eso no se sabe todavía. De momento el número de incidencias en nuestra zona es más alta que lo de España.

Salikin laittaa toistaiseksi ryhmäliikunnan osalta kiinni ja siirtyy Zoomiin. Minä olen vielä käynyt hiihtämässä äitini kanssa, mutta ensi viikon sääennusteita katsellessa alkaa näyttää siltä, että kohta on tämän talven hiihdot hiihdelty. Mutta ei voi valittaa, viime talvena sain kasaan kämäiset 50 km hiihtoa.

El gimnasio cierra las puertas para los grupos y siguen las clases en Zoom. Yo he ido todavía a esquiar con mi madre pero viendo los pronósticos de la semana que viene me da que pronto se acaba la temporada. Pero no se puede quejar, el invierno pasado esquié solo 50 kms.

Jaksanpa taas jaaritella opinnoistakin. Tällä viikolla alkoi tippua pikkuhiljaa tietoa alkukevään kurssien tuloksista ja läpi on jo menneet ne kolme, jonka toivoinkin menevän läpi: Yliopistomatikka, tietokannat ja tilastotiede. Neljännen kurssin suhteen en kyllä pidätä hengitystä; jos lehmät lentää, se menee läpi.

Sigo platicando sobre los estudios. Esta semana salieron poco a poco los resultados de los primeros cursos y ya he pasado los tres que quería pasar: Matemáticas, bases de datos y estadísticas. Por el cuarto curso no pienso aguantar mi respiración; si soy el rey de Roma, pasaré el curso.

Palkkapäivän ja hyvän tarjouksen rohkaisemana ostin itselleni korun, josta olen jo kauan haaveillut. Kenellekään ei enää liene yllätys, että rakastan Lappia (ja poroja!). Bongasin jo joulun alla äidilleni joululahjaa ostaessa Taigakorun sivuilta Lapin sormuksen. Perinteiset lappilaiset korut ovat mielestäni kauniita, samoin tarinat niiden taustalla. Sormus kuuluu samaan sarjaan komsiopallon kanssa, josta kerrotaan näin: 

"Lapin lapsen suojana on käytetty leimattuja hopeaesineitä. Näistä tärkein on Komsiopallo (komsio = perinteinen kehto), jonka uskotaan helisevine renkaineen varjelevan lasta maahisten ja menninkäisten haltuun joutumiselta ja tuovan hyvää onnea. Renkaita on aina pariton määrä - parillisen luvun on uskottu tuovan epäonnea." (taigakoru.fi)

Tosin mitäs nyt sitten käy, kun "Menninkäinen" käyttää sormusta, joka varjelee menninkäisiltä...

Por cobrar y pillar un buen descuento por fin me compré una joya de qué llevo soñando bastante tiempo. No será una sorpresa para nadie que me encanta Laponia (¡y los renos!). Ya antes de Navidad comprando un regalo para mi madre encontré en la página de Taigakoru el anillo laponés. Me gustan mucho las joyas tradicionales de Laponia y las historias detrás de ellas. El anillo es de misma serie que "komsiopallo" del cual cuentan así:

"Los objetos de plata protegen el niño laponés. Uno de los más importantes es "komsiopallo" (komsio = la cuna tradicional) que con sus aros que tintinean se dice que protege el niño de los enanos y elfos y trae buena suerte. Siempre hay una cantidad impar de aros - creen que un número par trae mala suerte." (taigakoru.fi)