Konttainen, Kiutaköngäs & Myllykoski

Toisena päivänä Rukalla otimme heti aamulla suunnaksi Konttaisen, josta olin lukenut eri blogeista. Parkkipaikka ei kuulemma ollut suuri, joten siksikin lähdimme ensin sinne. Konttaiselle ajaa Rukalta vain kymmenisen minuuttia, mutta täälläkään emme olleet käyneet aiemmin.

El segundo día en Ruka empezamos en Konttainen sobre el cual había leido en diferentes blogs. Dijeron que el parking no era grande y por eso lo elegimos como primera parada. Konttainen está a solo unos 10 minutos de Ruka pero aquí tampoco habíamos ido antes.

Parkkipaikalla oli saapuessamme vielä hyvin tilaa ja aloitimme nousun kohti Konttaisen huippua. Ympyräreitti ei ole kuin 2 km ja polku on helppokulkuinen, mutta nousu alkaa käytännössä heti läpi metsän kohti vaaran lakea. Konttaisen huippu on 433 metrissä ja päältä aukeaakin hienot maisemat joka ilmansuuntaan. 

Había bien de espacio en el parking cuando llegamos y empezamos a subir a la cima de Konttainen. La ruta circular es solo 2 kms y el sendero es fácil de caminar pero la súbida através del bosque empieza practicamente al salir. La cima de Konttainen está a 433 metros y ofrece bonitas vistas a todas las direcciones.

Konttaisen lenkin jälkeen lähdimme tutummille kohteille. Ensimmäisenä vuorossa oli Kiutaköngäs. Kaloja ei tällä kertaa näkynyt hyppimässä ja kävijöitä sanoisin olleen suurin piirtein saman verran kuin aiempinakin kesinä.

Después de Konttainen seguimos a rutas más familiares. Primero fuimos a la cascada de Kiutaköngäs. Esta vez no vimos peces saltando y diría que había más o menos la misma cantidad de gente en la ruta que veranos anteriores.

Kello ei ollut vielä kahta, joten päätimme käydä vielä paluumatkalla Myllykoskella. Pienen karhunkierroksen parkkipaikka olikin sitten aivan täynnä autoja. Tienvarretkin oli jo hyödynnetty parkkipaikkoina. Mutta meillä oli onnea ja ilmeisesti aamulla tulleilta oli vapautunut paikka aivan polun lähtöpisteen vierestä.

Ni fueron las dos y como teníamos tiempo pasamos por los rápidos de Myllykoski en la vuelta. El parking de la ruta Pieni Karhunkierros estaba abarrotado de coches. Hasta el arcén de la carretera había convertido en aparcamiento. Pero teníamos suerte y probablemente alguien que había venido por la mañana se había ido y conseguimos un puesto al lado de la salida del sendero.

Porukkaa oli lenkillä paljon. Riippusilloille sai hetken jonotella ja Myllykosken tulipaikkakin oli täynnä evästelijöitä. Tällä kertaa bongasimme myös koskenlaskijan Myllykoskella; täytyy sanoa, että en kyllä ihan heti itse lähtisi kokeilemaan selviäisinkö kantapuoli ylöspäin koskesta...

Había mucha gente en la vuelta. Tenías que hacer cola para los puentes colgantes y el asadero de Myllykoski estaba lleno de gente almorzando. Esta vez vimos un piraguista bajando los rápidos de Myllykoski; tengo que admitir que yo no iría probar si me mojo más o menos en los rápidos...

Kanjonin kurkkaus - Vistazo al barranco

Ensimmäisen päivän kohteeksi valikoitui Oulangan kansallispuiston kuuden kilometrin mittainen Kanjonin kurkkaus. Tänään päästiin käymään Lapissakin, sillä reitti starttaa Sallan puolelta puistoa. Alkumatkan polku kiemurteli metsässä ja pian saavuttiin Kirkasvetisenlammen rannalle. Sieltä lähdettiin pikkuhiljaa nousemaan harjulle, josta päästiin kurkkaamaan Oulangan kanjoniin.

De excursión del primer día eligimos Kanjonin kurkkaus (Vistazo al barranco) de seis kilómetros en el parque nacional de Oulanka. Hoy fuimos oficialmente a Laponia porque esta ruta empieza en el parte norte del parque, en el municipio de Salla. La primera parte del sendero pasó por el bosque y pronto llegamos al charco Kirkasvetinenlampi. Desde allí empezó la subida al lomo desde donde podías echar un vistazo al barranco de Oulanka.

Oulankajoki mutkittelee alhaalla kanjonin pohjalla. Mäntyjen välistä voi kurkistella pystysuorien kallioseinämien ympäröimään uomaan. Reunalle ei uskalla mennä, mutta muutama kuva napsaistaan muistoksi. Välillä joki tekee mutkan kauempana polusta, mutta palaa taas pian näkyviin. Reitistä on enää pieni pätkä jäljellä, kun tulemme Savilammen autiotuvalle. Autio se tosin ei ole, vaan useampi retkiporukka on pysähtynyt sinne tulistelemaan ja evästelemään.

El río Oulanka recorre en el fondo del barranco. Entre los pinos hay vistas al fondo. El río esta rodeado de acantilados rocosos y aunque uno no quiere acercarlo demasiado, sacamos unas fotos para recordarlo. A veces el río hace una curva y desparace pero pronto se acerca al sendero de nuevo. Solo queda un pequeño tramo cuando llegamos a la cabaña de Savilampi. Hay mucha gente alrededor de la hoguera almorzando.

Jäljellä on enää viimeinen pätkä metsän poikki takaisin parkkialueelle. Metsässä mutkittelee outo "rata", joka onkin tarkoitettu veneiden ja muiden vesikulkupelien kuljettamiseen Savilammelle. Viimeiset sadat metrit kuljetaan metsäautotietä pitkin ja pieni sade yrittää kastella meidät vielä viimemetreillä. Täällä emme olleet käyneet aiemmin, mutta oli ehdottomasti käymisen arvoinen reitti!

Solo queda la última parte de la ruta através del bosque hasta el parking. Entre los árboles recorren unos railes que son para llevar barcas o similares hasta el lago Savilampi. Los últimos cientos de metros el sendero recorre por una carretera de tierra y una llovizna intenta mojarnos antes de llegar al coche. Aquí no habíamos ido antes pero ¡definitivamente valió la pena!

Foto 30/52

Siellä ne kypsyy! Ihan ei taida yhtä paljon tulla satoa kuin viime syksynä, mutta kun yksin syön, niin kyllä niitä riittää. Kurkkuja on jo syöty mutta tomaatinretaleet on vieläkin vihreitä...

¡Allí crecen! Me da que no va a dar igual que el otoño pasado pero no pasa nada ya que las como yo solo. Ya he comido pepinos pero los cabroncetes de tomates siguen verdes...

Kesäreissu - Koli & Hepoköngäs - Viaje de verano Koli & Hepoköngäs

Toinen matkapäivä vei meidät Liperin kautta Joensuuhun. Pikainen piipahdus Prismassa, koska oleellinen retkivarusteemme – Yatzy-noppapeli – oli unohtunut kotiin. Sen jälkeen auton nokka kääntyikin kohti Kolia. Matkalla ropisteli sadetta silloin ja tuolloin mutta lähestyttäessä Kolia taivas selkeni sopivasti. Kolilla huomasi, että paljon puhuttu kotimaanmatkailubuumi on tänä kesänä täyttä totta, sillä parkkipaikat kirjaimellisesti pursuivat autoja. Taisimme osua ”vahdinvaihtoon”, sillä nappasimme kiskohissin viereiseltä parkkipaikalta kolosen autolle, kun toinen porukka oli lähdössä pois.

El segundo día del viaje nos llevó por Liperi a Joensuu. Una paradita en el Prisma de Joensuu para buscar algo esencial que se nos olvidó - el juego de dados Yatzy. Luego seguimos hacia Koli. En camino llovía de vez en cuando pero salió el cielo azul cuando acercamos a Koli. Se había hablado mucho sobre el boom de turismo nacional pero en Koli se veía que era más que verdad. Los aparcamientos estaban abarrotados de coches pero conseguimos un hueco para el nuestro cuando estaba saliendo una gente.

Kolilta ajeltiin Vuokattiin, jossa pidettiin pieni jaloittelutauko frisbeegolfin merkeissä. Katinkullan radalla oli paljon muitakin pelaajia, mutta kierros eteni silti sujuvasti. Lenkin jälkeen napattiin vielä päivän ruoat mukaan kaupasta ja ajeltiin kohti toista majapaikkaa; edellisvuosilta tuttua Laahtasta.

Desde Koli continuamos a Vuokatti donde paramos para jugar una vuelta de discgolf. En la pista de Katinkulta había bastante gente jugando pero aún así la vuelta avanzaba fluentemente. Después de jugar compramos la comida para la noche y por la tarde llegamos a nuestro próximo alojamiento que ya conocimos de antes; Laahtanen.

Seuraavana aamuna lähdölle ei ollut kiire, sillä seuraavaan majapaikkaan oli vajaa 300 km ja kirjautumaan sisään pääsisi vasta kello 18. Alkoikin siksak-ajo, jonka ensimmäinen pysäkki oli Hepoköngäs Puolangalla. Hepokönkäälläkin oli sen verran kävijöitä, että pieni parkkipaikka oli täynnä, joten jätimme auton suosiolla läheisen kahvilan pihaan.

La próxima mañana no había prisa para salir. Fueron escasos 300 kms al próximo alojamiento y se podría entrar a partir de las 18 horas. Empezó trayecto zigzag cuya primera parada fue en Hepoköngäs en Puolanka. Allí también había tanta gente que el aparcamiento era lleno y por eso dejamos el coche en el aparcamiento de la cafetería cercana.

Hepokönkäälläkin on käyty aiemminkin, mutta tällä kertaa teimme putouksen ihailun perään vielä 3 kilometrin mittaisen geopolun, joka vei joenvartta suomaisemiin ja taas takaisin. Retken perään kahviteltiin vielä ennen kuin matka jatkui Suomussalmelle, jossa tankattiin ja käytiin heittämässä kierros frisbeetä.

También hemos visitado la cascada de Hepoköngäs antes pero esta vez después de ver la cascada hicimos un sendero geológico de 3 kms que recorrió por la orilla del rio y volvió por zona de pantanales. Tomamos café antes de seguir a Suomussalmi donde echamos gasolina y jugamos una vuelta de discgolf.

Vielä mahtuu yksi mutka matkaan, kun ajelimme Hossaan. Alkuillan pikkupatikaksi sopi mainiosti Huosilammen kierros. Seuraavaksi kurvattiin Prismaan Kuusamoon ja sieltä ostettiinkin seuraavien kolmen päivän ruoat, sillä seuraava kohde - Ruka olisi matkamme määränpää ja majapaikkamme seuraavat kolme yötä.

Cabe una curva más en la recta y la curva era Hossa. La vuelta del lago Huosilampi era perfecta para salir a caminar antes de parar a comprar la comida de los próximos tres días en el Prisma de Kuusamo. Nuestro destino final del viaje y casa los próximos tres días sería Ruka.

Kesäreissu - Savonlinna - Viaje de verano - Savonlinna

Kesälomareissumme starttasi jälleen kerran kohti pohjoista. Tai oikeastaan ensin kohti itää. Halusimme jotain vaihtelua menomatkaan ainaisen vitostien sijaan ja Juvalta kurvasimmekin kohti Savonlinnaa. Ensimmäinen pysäkki oli kuitenkin Mikkelissä, sillä halusin nähdä Naisvuoren näkötornin. Naisvuorelta olikin hienot maisemat yli Mikkelin ja näkötornista olisi varmasti ollut vieläkin huikeammat, mutta olimme Mikkelissä kymmenen aikaan ja näkötorni aukesi vasta yhdeltätoista.

Nuestro viaje de verano se dirigió una vez más hacia el norte. O digamos al este primero. Queríamos ver algo nuevo en vez de la carretera cinco de toda la vida y giramos hacia Savonlinna desde Juva. Pero la primera parada fue en Mikkeli porque quería ver el mirador de Naisvuori. Tenía bonitas vistas sobre la ciudad y seguro aún más bonitas desde la torre pero estuvimos sobre las diez en Mikkeli y la torre se abrió a las oncce.

Savonlinnan ohi on kyllä ajeltu monesti ennenkin ja linna nähty auton ikkunasta, mutta nyt halusimme tutustua kaupunkiin paremmin. Kurvailimme auton Casinohotellin lähistölle parkkiin ja suuntasimme sillan yli kohti kaupunkia. Kauan ei edes ehditty matkaa taittaa, kun joku huikkasi nimeäni ja sehän olikin kotikaupungista kollega! Hän on näiltä seuduilta kotoisin ja oli kesämökiltään lähtenyt käymään kaupungilla.

Hemos pasado por Savonlinna antes pero hemos visto la ciudad y el castillo solo por la ventana del coche y ahora queríamos conocerla mejor. Aparcamos cerca del hotel Casinohotelli y nos dirigimos por el puente al centro. Ni habíamos caminado mucho cuando oigo alguien llamarme. Fue una colega del trabajo que es originalmente de aquí y había salido a la ciudad de su casa de campo.

Me jatkoimme matkaa rantaa seurailevaa kävelytietä kohti Olavinlinnaa. Paljon oli ihmisiä liikenteessä, enkä ihmettele, sillä päivä oli aurinkoinen muttei liian kuuma. Linnasta napsittiin kuvat ja palailtiin samaa reittiä takaisin. Torilta ostettiin metrilakuja matkaevääksi. Savonlinna vaikutti meistä ihanalta kesäkaupungilta missä voisi viettää useammankin päivän.

Seguimos por la orilla del lago hacia el castillo de Olavinlinna. Había mucha gente por la ciudad y no me sorprende ya que el día era soleado pero no demasiado caluroso. Sacamos fotos del castillo y volvimos por la misma ruta. Compramos regaliz del mercadillo. Savonlinna nos pareció una ciudad hermosa donde podría uno pasar un par de días en verano.

Vaan autolla käytiin vain kääntymässä ja jatkettiin seuraavaksi Sulosaareen. Olin lukenut siellä sijaitsevasta lettukahvilasta ja pakkohan se oli mennä katsomaan, kun alkoi kävelyn jälkeen olla nälkäkin. Porukkaa oli kahvilan pihapöydissä ja lettujono puolisen tuntia, mutta mihin meillä olisi kiire lomalla… Lounaaksi söimme kaksi lakkahillolettua ja yhden mansikkahilloletun. Letut sulateltiin ennen autolle palaamista pienellä lenkillä Sulosaaren poluilla.

Pero solo hicimos una parada corta en el coche y seguimos a la isla de Sulosaari. Había leído que allí hay una crepería y por supuesto teníamos que ir a chequearla después de sacar un poco de hambre con la caminata. Había gente fuera y dentro y la cola para crepes unos treinta minutos pero no teníamos prisa en vacaciones... Almorzamos dos crepes con mermelada de camemoro y uno con mermelada de fresa. Después de los crepes caminamos una pequeña vuelta por los senderos de la isla.

Ennen ensimmäistä majapaikkaa pysähdyttiin vielä Kerimäellä kaupassa ja tottakai oli nähtävä maailman suurin puukirkko. Olihan se komea ja siitä tuli hieman mieleen meidän oman kotikaupungin kirkko. Kurkkasinpa kirkon sisäänkin ja se olikin sisältä vanhempi kuin olin kuvitellut. Kaunis kirkko, täytyy sanoa.

Antes de la primera cabaña paramos en Kerimäki para ir al súper y para ver la iglesia de madera más grande del mundo. Pues sí que era majestuosa y parecía un poco a la iglesia de nuestra ciudad. Eché un vistazo dentro y me sorprendió que era más vieja por dentro de lo que había imaginado. Una iglesia bonita en mi opinión.

Ensimmäinen majapaikka meinasi olla kiven alla, kun etsin hyvää ja edullista sekä tietysti koiraystävällistä mutta hieman lyhyellä varoajalla. Lopulta päädyimme kuitenkin Säimenen kylässä samannimisen järven rannalla sijaitseviin Pakarisen Lomamökkeihin. Heillä oli vapaana saunallinen kahden makuuhuoneen mökki omalla rannalla. Illan aikana saunottiin ja pulahdinpa järvessäkin, kun vesi oli niin lämmintä.

Casi parecía imposible encontrar un alojamiento para la primera noche buscando uno bueno y barato y que acepta las mascotas en tan poco tiempo. Acabamos eligiendo las cabañas de Pakarisen Lomamökit en el pueblo de Säimen a la orilla del lago Säimen. Tuvimos una cabaña de dos dormitorios con sauna y propia playa. Durante la noche fuimos a la sauna y hasta bañé en el lago porque el agua era tan caliente.

Foto 29/52

 

Mitä tekee keski- ja eläkeikäiset, kun mökissä ei netti toimi ja uudesta tabletista löytyy valokuvafilttereitä...?

 ¿Qué hacen los de la mediana edad y jubiladas cuando en una cabaña no funciona el internet y encuentran filtros para fotos en el tablet nuevo...?

Nyt jo matkalla kohti etelää. Piakkoin tarinaa matkasta, joka tarjoili myös hauskoja sattumuksia.

Estamos ya en camino al sur. Prontito les contaré del viaje que nos ofreció también sorpresas.

Foto 28/52

Elämä alkaa voittaa. Vielä on sellainen melankolinen olo, mutta nyt pystyy jo sanomaan "Vinski" ilman että itkee. Vinski tuli perjantaina kotiin. Uurna on yksinkertainen valkoinen ja sen päällä on paikka tuikulle. Mies oli ensin hieman hämmentynyt ajatuksesta säilyttää tuhkaa kotona ja ehdottikin, että joskus voisimme viedä uurnan mukana Kanarialle ja sirotella tuhkat sinne. Kaunis ajatus minusta.

La tristeza se está cambiando por melancolía. Ya se puede decir "Vinski" sin llorar. Vinski llegó a casa el viernes. La urna es blanca y muy simple y por encima tiene un hueco para una vela. Primero a mi esposo le parecía raro tener la cenizas en casa y me dijo que un día podríamos llevar la urna a Canarias y esparcir allí las cenizas. Me parece una idea bonita.

Miehellä alkaa kahden viikon vapaat. Sai hyviä uutisia lomille lähteissä; siirtyy elokuun alusta vuokratyöfirman listoilta postilaiseksi. Onhan se jo melkein vuoden sitä hokenutkin, että kun sais vakituisemman paikan, kun niin kovasti siitä hommasta tykkää. Työkaverit olivat kuulemma suositelleet pomolle hänen palkkaamistaan ja pomo oli saanut isommilta pomoilta siihen luvan. Ei huono tapa jäädä kesävapaille!

Mi esposo empieza sus dos semanas libres. Recibió buenas noticias al salir de vacaciones; a partir de agosto ya no trabaja através de la agencia sino para Correos. Ya lleva solo casi un año diciendo que quisiera un puesto fijo ya que tanto le gusta ese trabajo. Sus compañeros de trabajo le habían recomendado al jefe contratarle y el jefe tuvo el permiso de sus jefes. ¡Buena manera de empezar las semanas libres!

Yhtään kun mulla ei olekaan lankaa, niin tilasin lisää. Salikamu pyysi tekemään tassupaidan ja äidille ajattelin jouluksi omaa Strömsötä. Novitalla oli kesäalennuksia, niin sain langat (jos ne riittää) molempiin paitoihin 28 eurolla. Molemmista tulee vähän kevyemmät mallit, siksikin langat oli edullisia. Saatan toki päätyä hyödyntämään olemassaoleviakin lankavarastoja, mutta kumpaankaan paitaan ei ollut tarpeeksi pohjaväristä lankaa. 

Yo como no tengo lana pedí más. Mi compañera de gimnasio pidió que le hiciera un suéter de patitas y pensaba hacer un Strömsö para mi madre para Navidades. Novita tenía ofertas de verano y conseguí la lana para los dos suéters (si no quedé corto) por 28 euros. Los dos van a ser más lígeros y por eso la lana también era más barata. Puede que uso también lana que ya tengo para hacer los suéters pero para color base no tenía suficiente lana ni para uno ni para otro.

Pitkään mietittiin onko meillä haluja tehdä mitään kesäreissua, mutta päädyimme kuitenkin sellaisen tekemään. Hauskaahan hommasta teki lyhyt varoaika yhdistettynä suomalaisten intoon matkailla kotimaassa. Meinasi olla kiven alla kahden ekan majapaikan löytäminen ja vielä edulliseen hintaan. Olen kuitenkin tyytyväinen suoritukseeni; sain buukattua 6 yötä 488 eurolla, josta 15 euroa on majapaikkojen perimää koiralisää. Reissu starttaa maanantaina ja sitten nähdään olivatko majapaikat hintansa arvoisia.

Pensamos mucho si queremos o tenemos ganas de hacer algún viaje este verano pero terminamos en hacerlo. Decidirlo bastante tarde y el boom de viajar en Finlandia hicieron el proyecto algo interesante. En un punto ya parecía imposible encontrar un alojamiento bueno-bonito-barato para las dos primeras noches. Pero estoy bastante contenta con el resultado; conseguí 6 noches por 488 euros de los cuales 15 euros son extra por el perro. El viaje empieza el lunes y luego verémos como es la calidad-precio.

Perjantaina napattiin kummitäti mukaan ja ajeltiin Lahteen katsomaan Aatekaapin kesäkauppa. Tarjolla taas ihanuuksia käsitöiden taitajilta. Suosittelen piipahdusta, jos olet Lahden suunnalla liikenteessä. Lauantaina taas käytiin pitkästä aikaa pelaamassa frisbeegolfia ja radaksi valikoitua Vääksyn Kalmarin rannan rata. Kierroksen päälle nautiskeltiin jätskit kanavan maisemissa. 

El viernes salimos con mi madrina a Lahti a ver la tienda veraniega de Aatekaappi. Un año más está llena de preciosidades de artesanía. Recomiendo visitarla si estás por Lahti. El sábado después de mucho tiempo fuimos a jugar a discgolf y elegimos la pista de la playa de Kalmari en Vääksy. Después de la vuelta comimos helado en el parque cerca del canal.