maanantai 29. heinäkuuta 2019

Rovaniemi ja Rokua

Kautokeinosta matka jatkui takaisin Suomeen ja Hetan, Muonion ja Levin kautta Rovaniemelle. Matkalla kahviteltiin Sonkamuotkassa, taivasteltiin kalliita kesäkelkkaratahintoja ja nähtiin Molkokönkään kuohut.

Desde Kautokeino seguimos de vuelta a Finlandia. Viajamos por Hetta, Muonio y Levi hasta Rovaniemi. Tomamos una pausa de café en Sonkamuotka, quedamos asombrados por los precios de trineos de verano en Levi y vimos los rápidos de Molkoköngäs.

Rovaniemellä majoituimme Lapland Hotel Ounasvaara chalets-mökissä, joka on jo parin vuoden takaa pääsiäisreissulla hyväksi havaittu majapaikka. Rovaniemellä laskettiin myös kesäkelkkaradalla ja tarkoitukseni oli ottaa siitä videokin, mutta tietysti kaikkien Murphyn lakien mukaan actionkamerasta loppui akku. Postauksen lopussa kuitekin videota hissimatkasta ylös Ounasvaaralle.

 En Rovaniemi nos alojamos en la cabaña de Lapland Hotel Ounasvaara Chalets donde ya habíamos alojado hace un par de años en la Semana Santa y nos gustó. En Rovaniemi sí fuimos a los trineos de verano y mi plan fue sacar eso en video pero según todas las leyes de murphy se me acabó la batería de la actioncámara. Pero al final les dejo un video donde estamos subiendo a Ounasvaara.



Rovaniemellä hiljainen sunnuntaiaamu vaikutti hyvältä hetkeltä kurkata keskustaan. Lordinaukiolla mittailtiin lordilaisten käsien kokoa ja aukion laidalta löytyi matkamuistoliikkeestä kotiinviemisiksi valkoinen poroaiheinen huopa (yllättävää).

Una mañana tranquila de domingo parecía buena para conocer un pizco el centro de Rovaniemi. En la plaza de Lordi comparamos el tamaño de nuestras manos con las de los de Lordi y en una tiendecita de souvenirs encontré una manta blanca con dibujos de renos (vaya sorpresita) para llevar a casa.


Matkan viimeiseksi majapaikaksi oli valikoitunut Rokua, koska siellä vaikutti olevan kivoja ulkoilumaastoja ja nähtävää. Rokuanhovin mökki sijaitsi komeissa harjumaisemissa ja paikka olisi varmasti kiva myös talvisaikaan, sen verran laajat latuverkostot siellä näytti olevan.

El último sitio para alojarnos fue Rokua que parecía tener senderos a todos los gustos y cosas interesantes para ver. La cabaña de Rokuanhovi estaba situada en una cresta, en un paisaje típico con los bosques de pinos de la zona. Podría ser interesante visitar la zona en invierno ya que había una gran variedad de rutas de esquí.



Illasta meillä oli vielä hyvin aikaa tehdä pieni retki lähistöllä sijaisevalle Pookinvaaralle. Siellä pitäisi olla lyhyen ja helppokulkuisen polun päässä Pookinvaaran palovartijan torni. Auto parkkiin ja kilometrin patikan jälkeen torni odotti kipuajia. Ukkeli ei tähän hommaan ryhtynyt, vaan jäi maan kamaralle koirien kanssa. Kipusimme kuudet portaat ylös torniin ja katselimme havumetsämaisemaa.

Por la tarde teníamos tiempo para hacer una pequeña excursión al cerro cercano de Pookinvaara. Allí nos esperaba un sendero corto y fácil que nos llevara al torre del guardia de incendios. A un kilómetro del parking encontramos el torre. Subí las seis escaleras con mi madre mientras mi esposo se quedó abajo con los perros. Desde arriba se podìa ver bosques de coníferas.








Paluumatkalla päätettiin vielä käydä katsomassa Syvyydenkaivo, joka on Suomen syvin suppa, jonka syvyys on n. 50 metriä. Syvyydenkaivo on osa Rokua Geoparkia.

De vuelta a la cabaña decidimos echar un vistazo a Syvyydenkaivo (El pozo de la profundidad) que es la caldera más profunda de de Finlandia con sus 50 metros de profundidad. Forma parte de Rokua Geopark.





6 kommenttia:

  1. Mahtavia paikkoja olette taas nähneet. Ihana, kun äitisi on mukana retkillänne. Terkkuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikäs äidin ollessa, lähtee elokuun puolivälissä pikkuveljen ja tämän avovaimon kanssa Oulu-Levi-Salla-Koli-reissulle... 😊

      Poista
  2. Rokualle olen haaveillut pyöräreissusta jo muutaman kesän. Se kun on niin lähellä tästä Oulusta katsottuna. Näyttää kyllä upealle. Toivottavasti saan tämän joskus toteutettua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siellä oli kyllä paljon myös pyöräreittejä ja muutenkin kivat ulkoilumaastot varmasti joka vuodenaikaan. Oulusta ei olis kyllä pitkä matka.

      Poista
  3. Miten mulle tulee tuosta tornista ihan mieleen nuppineula. :-D Minustakin on ihanaa, että äiti seikkailee matkoillanne mukana. <3 Äiteelle terkkuja! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuppineula... njaa... Musta se näyttää Eiffeliltä jonka kärkeen on taivaalta tipahtanut pieni punainen mökkerö.
      Se on kerrottava äiteelle terkut; meidän perheessä oli aina tapana, että kaikki lähtee mukaan matkoille. Ei ollut mitään aikuisten matkoja, vaan sekä me lapset että koira oli aina mukana kun mahdollista. Äiti on matkustanut ekan kerran Lappiin isän kanssa joskus 70-80-luvun taitteessa ja sieltä se kaipuu pohjoiseen meille on kai syntynyt.

      Poista

Kiitos kommentista! - ¡Gracias por comentar!