Saariselkä

Lapin reissumme seuraava pysäkki oli Saariselkä. Sinne oli varattu kaksi yötä, sillä alueella on paljon kivaa tekemistä ja halusimme hengähtää hetken yhdessä paikassa. Heti ensimmäisenä iltapäivänä lähdimme heittämään frisbeetä Saariselän radalle.

La próxima parada de nuestro viaje a Laponia fue Saariselkä. Quedamos allí dos días porque allí hay muchas cosas qué hacer y porque queríamos tomar un respiro en medio camino. La primera tarde fuimos a jugar al discgolf en el campo de Saariselkä.

Radalla oli komeat näkymät, sillä se kiipesi hiihtolatuja ja laskettelurinnettä ylöspäin. Nousu oli sen verran raskasta, että tyydyimme pelailemaan vain radan alimmat väylät. Kyllä Oliverillekin maistui uni pitkän päivän päätteeksi! Se suorastaan rakastui tuohon lampaantaljaan ja kotiin päästyämme kävin sitten ostamassa Vinskille ja Oliverille oman taljan kotiin.

El campo tenía bonitas vistas ya que subió hacia arriba por las pistas de esquí. Eso sí, la subida era bastante dura y por eso nos conformamos con jugar sólo la parte baja del campo. ¡Y lo cansaíto que fue Oliver por la noche! Se enamoró de la piel de oveja y al llegar a casa les compré una para Vinski y Oliver.

Toisena Saariselkä-päivänä ukkeli nappasi maastopyörän ja muut jalat alleen ja lähdimme geokätkö-kävely-pyörälenkille. Saariselän alueella on todella paljon ja hienoja geokätköjä ja tälläkin kertaa niitä osui kohdalle. Maisemissakaan ei ollut valittamista!

El segundo día en Saariselkä mi esposo llevó la bici y los demás caminamos una vuelta con el fin de buscar geocachés. En la zona de Saariselkä hay muchos cachés y unos cuantos muy bien hechos y nos tocó algunos esta vez también. ¡Tampoco se puede quejar de los paisajes!

Pienen ruokatauon jälkeen suuntasimme Kiilopäälle katsomaan millainen frisbeegolfrata sieltä löytyy. Rata oli parempi kuin Saariselällä; selkeät opasteet ja maasto sopivan haastavaa. Radalla oli sopivasti sekä pitkiä että lyhyitä väyliä. Rata oli mieleenpainuva siitäkin syystä että väylällä 17 (onnennumeroni) heitin elämäni ensimmäisen hole-in-onen! Saatoin päästää pienen kiljahduksen ja hymyillä lopun päivää kuin puuhevonen...

Después de una pausita y merienda fuimos para Kiilopää para ver cómo es el campo de discgolf allí. Fue mucho mejor que el de Saariselkä con mejor señalización y el terreno justo para tener un poco interés en el juego. Había pistas cortas y largas. ¡También recordaré la pista por hacer mi primer hole-in-one en la pista 17 (mi número de suerte)! Puede que pegé un pequeño grito y sonreí como un idiota el resto del día...

Sinne meni! - ¡Allí entró!