tiistai 24. elokuuta 2021

Kammiovuori

Hyvä että Isojärven reissusta oli kotiin ehditty, niin ehdotin äidille seuraavan päivän kohteeksi Sysmän Kammiovuorta. Saapuessamme aamupäivällä Kammiovuoren parkkipaikalle siellä ei ollut yhtään autoa mikä olikin varsin outo näky tänä kesänä luontokohteessa. Astuimme Kammiovuoren portista polulle joka heti alkumatkasta nousi sen verran jyrkästi ylös, että kyllä se pikkuisen pisti puuskuttamaan.

Apenas habíamos llegado de la excursión a Isojärvi cuando propuse a mi madre ir el próximo día a ver el lomo de Kammiovuori en Sysmä. Al llegar al aparcamiento por la mañana no había ni un coche que era raro comparado con otros sitios donde habíamos ido este verano. Entramos por la puerta al sendero que empezó a subir inmediatamente así que te hizo jadear un poco.



Nousu tasoittui pikkuhiljaa ja kohta oltiinkin Kammiovuoren laavulla, joka sijaitsee metsän keskellä vajaan kilometrin päässä parkkipaikalta. Paikalle osui yhtaikaa paikallisen kyläyhdistyksen jäseniä laavun huoltokäynnille.

Poco a poco la súbida se hizo más leve y pronto llegamos al asadero de Kammiovuori que está situado en medio del bosque a un poco menos de un kilómetro del aparcamiento. Nos encontramos con la gente de la asociación del pueblo que había venido a chequear que esté todo en órden en el asadero.



Laavulta polku haarautuu ympyräreitiksi ja lähdimme vastapäivään kohti Lintan kiveä. Keskellä metsää nököttää valtava siirtolohkare, joka on nimetty Lintaksi, joka tarinan mukaan oli paikallinen nainen, joka aikanaan vietteli miehiä aina tanssipaikoilla aina Lahdessa asti. 

Desde el asadero el sendero se divide en una ruta circular y nosotras caminamos a contrareloj hacia el roque de Linta. El enorme bloque érratico en el medio del bosque está nombrado según una mujer local que en su época seducía hombres en pabellones de baile hasta en Lahti.



Matka jatkui metsän läpi ja hankalimpiin nousuihin oli rakennettu portaita helpottamaan kulkijoiden matkaa. Korkeammalle päästessä puiden välistä pilkotti Lempään tuulipuiston tuuliturbiinit Hartolan Vuorenkylässä.

El sendero pasaba por el bosque y en sitios más difíciles habían construido escaleras para hacer la caminata más fácil. Al subir más cerca de la cima se podía ver entre los árboles las turbinas de viento del parque eólico de Lempää en Vuorenkylä, Hartola.




Sitten oltiinkin perillä Päijät-Hämeen korkeimmalla kohdalla, Kammiovuoren huipulla. Näköalat 221 metristä olivat kyllä komeat! Evästelimme kauniissa säässä ja tietysti talletimme myös kameran muistiin nämä kauniit maisemat. Seuraavat kulkijat tulivat sopivasti, kun olimme lähdössä ja teimme eväspöydän ääressä vahdinvaihdon.

Y en un par de pasos habíamos llegado al punto más alto de Päijät-Häme. ¡Las vistas desde los 221 metros de Kammiovuori eran espectaculares! Hacía buen tiempo y almorzamos y por supuesto sacamos fotos para recordar este paisaje tan bonito. Ya estuvimos saliendo cuando llegó la próxima familia e hicimos cambio de guardia en la mesa del mirador.







Polku sukelsi takaisin metsään. Paluumatkalla kävimme kurkkaamassa olisiko Hiskiaan luolassa ketään kotona, vaan ei ollut. Täällä on perimätiedon mukaan asunut kulkuri, joka syyllistyttyään murhaan olisi pakoillut metsissä virkavaltaa.

El sendero empezó a bajar y volvió al bosque. De vuelta echamos un vistazo si haya alguien en casa en la cueva de Hiskias pero no. Aquí dicen que vivía un vagabundo que después de haber cometido un asesinato estaba huyendo la policia. 



Neljän kilometrin kulkemisen jälkeen olimme taas parkkipaikalla. Autoja oli ilmestynyt paikalle useampia ja reitin viimeisellä osuudella useampi retkikunta tulikin meitä vastaan. Enkä ihmettele, Kammiovuori oli kyllä ehdottomasti käymisen arvoinen paikka!

Después de caminar unos cuatro kilómetros estuvimos de vuelta en el parking. Ya había más coches que al salir y en el último tramo de la ruta encontramos con varios grupos en camino hacia arriba. No me sorprende, ¡el lomo de Kammiovuori definitivamente vale la pena visitar!

2 kommenttia:

  1. Pahaenteinen nimi paikalla, mutta olipahan näkymät! Linta kivi on aika vinkeä, ja Hiskiaan luolaa olisi kiva päästä tutkiskelemaan. Mahtuiko sinne sisälle?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kammiovuori kuulostaa kieltämättä hieman synkältä...
      Äitini yritti tunkea itseään Hiskiaan luolaan, mutta lopputuloksesta voisin päätellä, että Hiskias oli reilusti alle 173-senttinen tai jokseenkin taipuvainen tapaus.

      Poista

Kiitos kommentista! - ¡Gracias por comentar!