La primera semana de las vacaciones condujimos a Jaala; nuestro destino el sendero de Karhulampi. Dejamos el coche aparcado en Vanha Kelo y del otro lado de la carretera entre los árboles encontramos el principio del sendero y el primer cartel hacia el asadero.
 |
| Opaste matkan varrella |
Polku kulki helppokulkuisessa havumetsässä ja silloin tällöin puiden lomasta kurkisti järvi tai lampi. Nousimme ylös Taapelinvuorelle ja sieltä laskeuduimme kohti Vähä-Tervajärven rantaa. Matkalla ihastelimme komeaa lippaluolaa.
El sendero era fácil de caminar y pasaba por un bosque. A veces podías ver un lago o charquito entre los árboles. Subimos al lomo Taapelinvuori y desde allí bajamos hacia la orilla del lago Vähä-Tervajärvi. En el camino contemplamos la enorme pared de roca.
Vähä- ja Ison Tervajärven yhdistää lähes umpeenkasvanut oja, joka ylitettiin pitkospuita pitkin. Oliver rakastaa pitkospuita ja siltoja! Kukapa ei, tuleehan niistä sellainen vaellustunnelma.
Una asequia casi seca, creciendo totoras junta los lagos de Vähä- e Iso-Tervajärvi. Un camino de madera nos llevó al otro lado de la asequia. ¡A Oliver le encantan los caminos de madera y puentes! A quién no, son una parte esencial de senderismo.
Ison Tervajärven rantamaisemista nousimme seuraavan kallion kupeeseen ja sieltä löysimme hiidenkirnun. Matka jatkui hiekkatielle, ja sitä reippaan puoli kilometriä taivallettuamme olimmekin Karhulammen laavulla. Koirille evästä ja vettä, kartan tutkimista ja nimet vieraskirjaan. Nimestään huolimatta laavu ei muuten ollut minkään lammen rannalla, vaan metsän reunassa.
De la orilla del lago Iso Tervajärvi subimos hacia el próximo roque y allí encontramos una marmita d gigante. Seguimos el camino a una carretera de tierra y después de un medio kilómetro ya llegamos al asadero de Karhulampi. Comida y bebida para los perros, ver el mapa y escribir los nombres en el libro de visitas. Aunque el nombre del asadero implica lo contrario, el asadero no está situado en la orilla de un charquito sino en el borde del bosque.
Paluumatka menikin Tervajärventietä, jonka varrella oli muutamia kesämökkejä ja Mäntyharjuntietä takaisin Kelolle. Onneksi jätettiin auto varjoon, oli mukavampi aloitella ajomatka kotiin.
La vuelta hicimos por la carretera de Tervajärventie que tenía algunas casas de campo y luego por la carretera de Mäntyharjuntie hasta Kelo. Por suerte dejamos el coche en la sombra; así la vuelta a casa era mucho más agradable.
Komea hiidenkirnu! Ja kivan tuntuinen paikka muutenkin. Jaalassa tuli pyörittyä lapsena aika useinkin, mutta aikuisena en ole tainnut käydä siellä koskaan. Yksi monista mustista aukoista kartalla. Löytyikö kätköjä? :-)
VastaaPoistaMistä sä arvasit, että kätköjäkin etsittiin... ;) Löytyi luontopolulta muistaakseni kymmenen ja vielä Jaalan kyliltä yksi ennen kotimatkaa.
Poista