torstai 25. heinäkuuta 2019

Norjaan - A Noruega

Saariselältä jatkui nousu kohti pohjoista ja Norjaa. Mies pääsi vaihteeksi jonnekin missä ei ole ennen käynyt ja meilläkin äidin kanssa oli viime kerrasta varmaan pari-kolmekymmentä vuotta aikaa. Rajan yli mentiin Karigasniemeltä, mutta ennen sitä käytiin kurkkaamassa Inarissa Jäniskosken kuohuja.

De Saariselkä seguimos hacia el norte y Noruega. Mi esposo fue para variar a un sitio donde no había ido antes y yo y mamá también teníamos unos veinte-treinta años de la última vez. Cruzamos la frontera en Karigasniemi pero antes paramos en Inari para ver los rápidos de Jäniskoski.




Ensimmäinen majapaikka oli Karalaksissa lähellä Lakselviä. Maisemat olivat upeat, mutta sanotaanko, että netin antama vaikutelma paikasta ja totuus olivat "hieman" erilaiset. Mutta aurinko paistoi ja ilta oli lämmin, niin mikäs siinä.

La primera cabaña fue en Karalaks cerca de Lakselv. Estaba situado en un entorno hermoso pero digamos que la realidad y el imagen que dio el internet no coincidieron exactamente. Pero hizo sol y la noche fue caliente, ¿qué más necesitas?



Seuraavana päivänä matkalla kohti Altaa vastaan tuli paitsi komeita tunturimaisemia, myös Kistrandin kirkko ja kiva riippusilta, joka tietysti piti mennä testaamaan. Jopa korkeita paikkoja kartteleva ukkeli meni sillasta yli!

El próximo día en camino a Alta nos encontramos con paisajes montañosos, la iglesia de Kistrand y un puente colgante que por supuesto teníamos que ir a ver. ¡Hasta mi esposo que no es un gran fan de alturas lo cruzó!







Kyllästynyt (?) matkalainen - Una viajera aburrida (?)

Altassa käytiin ihastelemassa Revontulikatedraalia ja matkalla Kautokeinoon Pikefossen-putousta. Putouksen ketrotaan saaneen nimensä erään paimentytön mukaan, joka paimensi poroisännän tokkaa tämän ollessa matkoilla. Porot putosivat jäihin ylittäessään jäätynyttä jokea ja kun isäntä palasi hän suuttui tytölle niin, että heitti tämän putoukseen. Sanotaan, että vieläkin voi öisin kuulla tytön huudon putouksella.

En Alta vimos El Catedral de La Aurora Boreal y en camino a Kautokeino las cascadas de Pikefossen. Dicen que el nombre viene de la chica que pastoreó la manada de renos de un dueño mientras éste estaba de viaje. Los renos cayeron al agua al cruzar el río congelado y cuando el dueño volvió se cabreó tanto con la chica que le echó a la cascada. Dicen que todavía por las noches se puede oir los gritos de la chica en la cascada.



Kautokeinossa olimme toisen yön Norjan puolella. Camping-alueella oli paljon porukkaa eri maista ja tunnelma leppoisa. Meille varattu mökki oli menossa pois käytöstä, mutta koska kelpuutimme sen yhdeksi yöksi saimme hinnasta hieman alennusta. Mökki oli kuitenkin koirien kanssa helpompi kuin meille ehdotettu motellihuone. Illalla kauppareissulla käytiin kurkkaamassa Kautokeinon kirkkoa ja keskiyöllä kuvattiin yöttömän yön aurinkoa.

La segunda noche en Noruega pasamos en Kautokeino. Había mucha gente de diferentes nacionalidades en el camping y el ambiente relajado. Iban a cerrar la cabaña que habíamos reservado pero porque nosotros nos conformamos con ella nos dieron un pequeño descuento. Nos propusieron cambio a una habitación de motel pero pensamos que la cabaña sería más fácil con los perros. Por la tarde hicimos una vuelta al súper y fuimis a ver la iglesia de Kautokeino y a medianoche sacamos fotos del sol que no se pone.




6 kommenttia:

  1. Meille kävi just Ahvenanmaalla samalla tavalla, että netin antama kuva oli hieman erilainen kuin mitä paikka todellisuudessa oli. Vähän ärsyttävää, mutta menihän tuo.

    Mä en tiedä, olisinko uskaltautunut tuolle riippusillalle. Näyttää kovin huteralta! Huojuiko se yli kävellessä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässäkin oli kuvia lomalaisista uima-altaassa ja koko allasalue näytti siltä, ettei sitä ollut käytetty ainakaan vuoteen...

      Riippusilta oli vakavaampi kuin miltä näytti, mutta kun pysähdyin keskelle kuvaamaan ja irrotin kädet kaiteista, se tutisi jonkin verran. Virallinen selitykseni on tämä eikä että jalkani olisivat tutisseet...

      Poista
  2. Kiva on ollut seurata Lapin-reissuanne ja nähdä hienoja kuvia! Kautokeinossa olen itsekin käynyt, mutta koska siitä on nyt 19 vuotta, ja vuodenaikakin oli eri, mikään kuvissa ei näytä tutulta. Voisi siis olla korkea aika minunkin matkustella taas pohjoisessa. Miehellä on vielä kesäloma edessä, ja hän haluaisi taas Alpeille. Blogisi kuitenkin usein muistuttaa lähimatkailun suloista... Onneksi vielä ei tarvitse päättää tulevaa matkakohdetta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ei ehkä monisanaisimmat kuvat Kautokeinosta, mutta varmasti 19:ssä vuodessakin on tapahtunut muutoksia. Itsekin olen ollut viimeksi Kautokeinossa joskus kakarana, kun mentiin Hetan kautta Norjaan ja sieltä Kilpisjärvelle. Varmaankin joskus 80-luvun lopulla...

      Oi te olette vielä ihanassa reissun kohteen pähkäilyvaiheessa! Paitsi jos on vaaka, niin se ei aina ole ihanaa. Teillä on kyllä kanssa kivoja kohteita ja uskon, että jotain huikeaa keksitte tälläkin kertaa.

      Poista
  3. Vau, ihana matka! Vaikka harmi, että ei vastannut netin antamaa kuvaa. Olisi toki ollut mielenkiintoista tietää enemmänkin, miten maisemat erosivat todellisuudesta, joku vertailukuva olisi ollut huikea! :) Itselle kävi kanssa Imatran matkalla. Odotimme näkevämme sen kuuluisan Imatran kosken ja upeat kuohut. Arvaa oliko karvas pettymys, kun näkyi vain kuiva joen pohja. Heheh, siitä pitäisi varottaa / tiedottaa, että kosken kuohut näkyvät vain johonkin tiettyyn aikaan. Se oli kuitenkin meille se juttu, miksi silloin matkattiin sinne...

    Tuo Pikefossen putouksen tarina kuulostaa mielenkiintoiselta, vaikka toki surulliselta.

    Mukavaa loman/kesän jatkoa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mietin ensin jotain tuollaista vertailukuvaparia, mutta loppujen lopuksi se olis ollu melko vaikea toteuttaa. Mutta laitan linkin bookingin sivuille ja kuvien minulle antamaan kuvaan verrattuna erona oli, että mitään järvi-laituri-hässäkkää ei ollut, saati uima- ja poreallasta (tai oli, muttei käytössä ilmeisesti herranaikaan) ja noita mökkejä taisi ollan neljä ja muutenkin paikka oli jokseenkin puolikuollut keskellä parasta lomakautta. Mutta ihan ookoo paikka, kun unohti ennakkokuvitelmat.

      https://www.booking.com/hotel/no/karalaks.es.html?aid=331897;label=hotel-3626469_bcwid-65083;sid=56400d3b1171368b4274f5ab943cffd5;checkin=2020-02-22&checkout=2020-02-29&dist=0&keep_landing=1&sb_price_type=total&type=total&utm_medium=SPPC&utm_source=display-retargeting-criteo&utm_term=hotel-3626469&

      Olen kuullut muille käyneen samalla lailla Imatran kanssa ja jotkut, jotka olivat katsoneet etukäteen kosken "aukioloajan" eivät tienneet, että vain osa luukuista avataan, eikä kuohut olleetkaan "täysillä" joka kerta...

      Poista

Kiitos kommentista! - ¡Gracias por comentar!