Eräänä heinäkuun alun päivänä päätimme ajella lähestyviä sateita karkuun Mikkeliin. Kohdetoiveena urbaanimpaa kävelylenkkiä, muttei ihan kaupungissakaan ja joku kiva kahvittelupaikka. Niinpä ajelimme auton Mikkelipuiston parkkipaikalle ja siitä lähdimme Kaihun kierrokselle.
Un día al principio de julio decidimos huir de las lluvias a Mikkeli. En la lista de deseo una caminata más urbana pero tampoco en plena ciudad y un sitio para tomar un cafecito. Y así fuimos al parque Mikkelipuisto y aparcamos allí y empezamos la vuelta de Kaihu.
Kierros on helppokulkuista puistomaisemaa ja osa matkaa mennään asfaltoitua kevyen liikenteen väylää. Reitti on reilu pari kilometriä, mutta sen varrelta löytyy tulipaikka, uimaranta, lasten leikkipuisto, frisbeegolfrata sekä lähistöltä Kenkäveron alue ja Pursialan hiidenkirnu.
La ruta es fácil y corre en parques salvo un tramo corto que va por calle de asfalto. Es de unos dos kilómetros y pico y por el recorrido hay un asadero, una playa, un parque infantil, un campo de discgolf y cerca están la zona de Kenkävero y la marmita de gigante de Pursiala.
Kiersimme lenkin vastapäivään niin, että Kaihunharju jäi kierroksen loppuun. Kävelyn päätteeksi kävimme vielä (vähän hinnakkailla) kahveilla ravintola Greenerissä Mikkelipuistossa. Hiidenkirnuakin olin vielä ajatellut samalle reissulle, mutta se pakenemamme sade oli saanut meidät kiinni ja saapui pikkuhiljaa ripotellen Mikkeliin. Siispä auton nokka kohti kotia, missä sitten paistoikin aurinko!
Caminamos la ruta a contrareloj así que el esker de Kaihu quedó al final de la vuelta. Después de la vuelta fuimos a tomar café (algo de caro) en el restaurante Greeneri en Mikkelipuisto. Había pensado ir a ver la marmita de gigante pero la lluvia que habíamos huido nos cogío y empezó a chispear agua en Mikkeli. Pues al coche y a casa ¡donde hacía sol!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista! - ¡Gracias por comentar!