Mustilan arboretum - El arboreto de Mustila

Mustilan arboretum eli puulajipuisto Elimäellä oli kesäloman ensimmäinen päiväretkikohde. Suomen suurin ja vanhin puulajipuisto kätkee alueelleen satoja eri kasvilajeja ja meidän vierailumme aikaan alppiruusut ja atsaleat olivat kauneimmillaan. 

El arboreto de Mustila en Elimäki fue el primer destino de nuestras excursiones de las vacaciones de verano. El arboreto más viejo y más grande de Finlandia tiene cientos de plantas y en nuestra visita ya estaban floreciendo las azaleas y rododendros.

Puistoon on pääsymaksu ja me livahdimme sisään hieman edullisimmilla eläkeläis- ja opiskelijahinnoilla. Koiratkin pääsevät mukaan tutustumaan puistoon. Arboretumista voi myös ostaa perennoja ja onpa alueella myös viinitupakin. 

Hay que pagar entrada al parque pero nosotras aprovechamos de los precios más baratos de jubilados y estudiantes. Se puede llevar los perros al parque también. En el arboreto también venden plantas y en la zona hay también una tienda de vinos.

Puistossa risteilee lukuisia polkuja ja kolme merkittyä reittiä. Me kiersimme suositellun punaisen polun, joka on pituudeltaan 1,5 kilometriä ja vie katsomaan mm. atsaleat ja alppiruusut. Näimme myös hortensioita, erilaisia havupuita, lehmuksia, haapoja sekä puuveistoksia, metsäkirkon ja testasinpa yhden puiston riippukeinuistakin!

Hay varios senderos recorriendo el parque y tres rutas marcadas. Nosotras hicimos la ruta roja de 1,5 kilómetros que te lleva a ver entre otros las azaleas y rododendros. También vimos hortensias, coníferas, tilias, álamos y estátuas de madera, la iglesia de bosque ¡e incluso probé una de las hamacas del parque!

Puistokierroksen jälkeen ennen kotiinpaluuta kävimme vielä Kouvolan kupeessa kävelemässä pätkän Kymijoen varrella kulkevaa Alakylän luontopolkua. Leveä ja helppokulkuinen polku vei meidät laavulle, mutta makkaranpaisto jäi tällä kertaa metsäpalovaroituksen takia. 

Después de la ruta antes de volver a casa paramos cerca de Kouvola y fuimos a caminar una parte del sendero natural de Alakylä. El sendero ancho y fácil de caminar nos llevó hasta el asadero pero esta vez no hicimos fuego por el aviso de incendios forestales.